tiistai 29. elokuuta 2017

Lapsuuteni kirjasuosikkeja kootusti


Luetaanko tämä? -blogin Kia pisti talvella pystyyn lukuhaasteen lapsuuden kirjasuosikeista. Nyt on tullut aika koostaa omat, uudelleen luetut lapsuuden kirjaystävät.

Näyttää siltä, että haasteeseen osuvat kirjat ovat kaikki kotimaisia ja viime vuosisadan alkupuolelta. Haasteaikana olen lukenut kolme Anni Swanin romanttista nuorten romaania vuosilta 1916, 1922 ja 1924, joista ainakin kaksi viimeksi mainittua kuvaavat 1800-luvun puoleista aikaa. Lisäksi viime viikonloppuna huvitin itseäni kahden ohuen kirjan verran Jarmari Finnen Kiljusen herrasväen humoristisilla ja hulvattomilla seikkailuilla vuosilta 1914 ja 1916.

Haasteaikana luin myös Seljan tytöt ja useita Tiina-kirjoja, viimeksi Älä itke, Tiina, mutta kun juuri noita teoksia en ole lapsuudessani lukenut, niin haasteeseen en kelpuuta niitä.

Tässä vielä lapsuuteni kirjasuosikit kootusti:


      
Anni SwanIris rukka
       Anni SwanPikkupappilassa
     Anni SwanUlla ja Mark
     Jalmari FinneKiljusen herrasväki
     Jalmari FinneKiljusen herrasväen uudet seikkailut


Kiitos, Kia, kivasta haasteesta! On ollut mukava lukea muidenkin lapsuuden suosikkikirjoista, ja luulenpa tarttuvani joihinkin niistä itsekin. 

Taidanpa osallistua Ajattomia satuja ja tarinoita 2 -lukuhaasteeseen 1.9.2017-28.2.2018. Aina sitä sen verran tulee lasten ja nuorten kirjojen klassikkoja luetuksi. Kakkoskierrosta emännöi Niina Yöpöydän kirjat -blogissa.


8 kommenttia:

  1. Minäkin aion jatkaa lastenkirjojen parissa Ajattomia satuja ja tarinoita 2 parissa, sillä klassikko lastenkirjoja on vaan niin ihana lukea.
    Anni Swanin kirjat tuli luettua aikoinaan. Minähän olin luokassa, jossa oli 1-2-luokkalaiset samassa, kun menin kouluun. Olin lukenut jo pitkään, joten opettajan kanssa haimme minulle lukemista kirjastosta tuntien ajaksi, kun muut opettelivat lukemaan. Anni Swanin kirjat olivat ekaluokan kirjojani. Varmaan myös nuo Kiljusen herrasväen kirjat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet osannut lukea jo hyvin kouluun mennessäsi. Minä opin vasta 1. luokalla ja pari vuotta nuorempi veljeni samaan aikaan kotona. Swaneja lainasin koulun kirjastosta sitten vähän myöhemmin.

      Poista
    2. Sain tädiltä Satuaapisen ja opettelin siitä lukemaan. Sitten isoveli meni kouluun ja minä sain istua siellä monta kertaa kuunteluoppilaana. Taisin olla aika pikkuvanha tapaus.
      Oli muuten ihana opettaja ja sain myös kirjoittaa saduista vihkoon, joten ne jäivät sitten minulle muistoksi, joita luin monet kerrat.

      Poista
    3. Tuosta tuli mieleen, että minäkin vein veljeni mielelläni kuunteluoppilaaksi kouluun luokalleni. Opettajilla ei kaiketi ollut mitään sitä vastaan.

      Poista
  2. Minä lukenut Swania enkä Kiljusia lapsuudessani, mutta Swaniin sentään olen tutustunut näin aikuisiällä. Tiinoja kyllä luin, mutta ne jäivät tästä haasteesta yli. Luulen, että oma lanu-suosikkitaipaleeni jatkuu uudelleen luettua -haasteen parissa, sekin Niinan haaste. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, tuo Uudelleen luettua käy käsi kädessä tämän haasteen kanssa, suosikit kun on pitänyt lukea ainakin kerran, jotta niistä olisi voinut tulla suosikkeja.

      Poista
  3. Kiitos, että olit mukana! :) Kuljusten herrasväkeä minäkin luin jonkin verran, mutta ne eivät olleet suosikkejani. Tästä postauksesta tulikin mieleen, että esikoiseni voisi tykätä siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mukava olla mukana. Kiljusista minäkin ajattelin, että oikean ikäiselle ja luontoiselle lapselle ne ovat tsi mieleistä luettavaa tai kuultavaa. Tosin maatilan ympäristö ja työt voivat olla outoja kaupunkilapsille.

      Poista

Kiitos kommentistasi!