perjantai 25. tammikuuta 2019

Cherringhamin lyhykäiset mysteerit

Olen kirjoittanut ennenkin, että minulla on jonkin sortin kynnys tarttua tiiliskiviromaaneihin ja yleensä paksuihin kirjoihin. Rikoskirjoissa 280-350 on yleensä minulle passeli sivumäärä. Niinpä kaltaiseni lukijan voi kuvitella innostuvan kokonaisesta sarjasta lyhyitä kotoisia murhamysteerejä (cozy mysteries).



Tammi alkoi pari vuotta sitten julkaista lyhykäisiä dekkareita, joiden mainostetaan mahtuvan kiireisenkin ihmisen elämään. Ne julkaistaan ainoastaan sähköisinä ja äänikirjoina, ja e-kirjoissa on sivuja sadan pintaan. Sarjaa kirjoittaa kaksikko Matthew Costello, joka asuu New Yorkissa, ja Neil Richards, jonka koti on Isossa-Britanniassa. Ennen kirjasarjaa tekijät ovat työskennelleet yhdessä televisio-ohjelmien tuotannossa.

Alun perin sarjasta piti tulla 12-osainen ja uuden osan ilmestyä viikoittain vanhaan jatkokertomusmalliin. Ilmeisesti konsepti on otettu hyvin vastaan, sillä kirjoja on tuotettu reilusti enemmän. Suomalaisten käännösten julkaisuohjelma on ollut tiheä sekin. Ensimmäinen osa Murha Thamesin varrella julkaistiin joulukuussa 2017, viimeisin Yksi askel harhaan tässä kuussa. Kustantajan sivuilta saa sen käsityksen, että kirjoja on tulossa ainakin 24. Olen lukenut niistä kolme ensimmäistä.

Costello ja Richards hyödyntävät kumpikin paikallistuntemustaan luodessaan kirjasarjaa. Sen pääosissa ovat Sarah Edwards, avioeron jälkeen Lontoosta rauhalliseen kotikaupunkiinsa Cherringhamiin palannut yksinhuoltajaäiti, ja Jack Brennan, entinen newyorkilainen rikospoliisi, joka on vaimonsa kuoleman jälkeen jättänyt poliisin työn ja muuttanut vuosi sitten Cherringhamiin asuakseen jokiveneessä ja kalastaakseen perhoilla. Se oli ollut hänen ja vaimon eläkepäivien haave, mutta nyt Jack toteutti sen yksin jo viisikymppisenä. 

Rikostapausten näyttämönä on Cherringhamin pikkukaupunki, ja kirjojen juoni kulkee jotensakin samanlaisia latuja, ainakin kolmen lukemani osan perusteella. Joku kuolee, hänet löydetään, kuoleman ajatellaan olevan joko luonnollisen sairauskohtauksen aiheuttama tai valitettava onnettomuus. Sitten joku alkaa epäillä kuolinsyytä, kertoo epäilyistään Jack Brennanille, jonka etsivänvaistot heräävät, tämä saa Sarahista oivan apulaisen, ja yhdessä he selvittävät syyllisen.

Kirjasarjan aloittava Murha Thamesin varrella tutustuttaa lukijat uinuvaan Cherringhamiin ja päähenkilöihin. Sarahin vanha ystävä löydetään kuolleena joen rannasta, ja Sarahin on vaikea uskoa hänen noin vain hukkuneen, edes aineiden vaikutuksen alaisena. Hän kysäisee Jackiltä, kuuliko tämä edellisenä yönä mitään erityistä laivaansa, ja jokin Sarahin kertomuksessa saa entisen rikostutkijan höristämään korviaan. Pian Jack ja Sarah tutkivat yhdessä tapausta, epävirallisesti, ja pyrkivät selvittämään Sarahin ystävän murhaajaa. Kun se on tehty, Jack toteaa etsivätoiminnasta: "Ken tietää, vaikka olisi lisääkin luvassa?"

Ja lisää on luvassa. Toisessa osassa Kartanon salaisuus 91-vuotias Victor Hambly asuu yksin isossa, ränsistyneessä Mogdonin kartanossa. Liikkuminen on hankalaa, mutta hän tulee toimeen kotiavustajan ja porrashissin avulla. Ajatukset käyvät nuoruudessa vietetyissä Intian vuosissa. Eräänä yönä hän herää hajuun ja tajuaa, että jossain päin rakennusta on tulipalo. Sen sijaan, että lähtisi pyrkimään alakertaan ja ulos talosta, hän jostain syystä alkaa vaivalloisesti kiivetä puuportaita ullakolle etsimään jotain. Sinne hän tuupertuu savun keskelle. Jälkikasvulla on omat suunnitelmansa kartanon varalle, mutta kotiavustajan mielestä tulipalossa ja vanhan herra Hamblyn kuolemassa on jotain hämärää, jota hän pyytää Jack Brennanin tutkimaan. Etsivätyö paljastaa yhtä ja toista yllätyksellistä.

Kolmannessa kirjassa Murha kuunvalossa lahjatavarapuodin omistaja Kirsty Kimball käy rotarien lauluharjoituksissa joulujuhlaa varten. Eräänä iltana hän syö muutaman kaurakeksin harjoitusten jälkeen ja matkalla kotiin saa ankaran allergisen reaktion. Hänellä on aina mukanaan kaksi injektiokynää tällaisia tilanteita varten, mutta nyt niitä löytyy vain yksi eikä sekään toimi. Kirsty kaatuu kasvoilleen maahan. Jackia pyydetään paikkaamaan kuorosta pois jäänyttä, ja hän pääsee lähietäisyydeltä tarkkailemaan, oliko maapähkinää sisältävä keksi vahinko, vaikka kaikki tiesivätkin Kirstyn allergiasta, vai oliko jollain kuorolaisella  tilaisuus ja motiivi sujauttaa maapähkinää sisältävä keksi juuri Kirstylle tarjottujen joukkoon.

Cherringhamin mysteerit ovat pikkunäppärää luettavaa, joista viimeisimmän kanssa meni tunnin junamatka mukavasti mennen tullen tällä viikolla. Mitään suurempaa vaikutusta ne eivät kuitenkaan jälkeensä jätä. Minua viehättää vanha englantilainen pikkukaupunkimiljöö pubeineen, kahviloineen ja juoruineen, ja päähenkilöt ovat sympaattisia, mutta henkilökuvat jäävät kepeiksi eikä tässä kovin jännittävää juontakaan punota. Palaan tämän kirjoituksen alkuun: ehkä mukaansatempaava rikosromaani vaatii sen pari-kolmesataa sivua sopivan jännitteen kehräämiseksi. Vaikka onhan niitä rikosnovelleja...

            Matthew Costello & Neil Richards: 
                 Murha Thamesin varrella, 2017, 110 s. (Murder on Thames 2013)
                 Kartanon salaisuus, 2018, 100 s. (Mystery at the Manor 2014)
                 Murha kuunvalossa, 2018, 100 s. (Murder by Moonlight 2014)            
            Kustantaja: Tammi
            Suomentaja: Taina Wallin ; Kannet: Markko Taina

E-KIRJOISTA ensimmäinen on Elisan lukijalahja ja muut omia ostoksia.
MUUALLA: Ja kaikkea muuta (osa 1), Luetut.net (osat 2-3)

Helmet-haasteessa kirjat sopivat kohtiin 12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan ja 35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä, sillä Sarah työskentelee verkkosivujen suunnittelua tekevänä yrittäjänä. Erityisen hyvin Murha kuunvalossa sopii kohtaan 35., siinä rikoksen uhriksi joutuu pikkupuodin omistaja. 
Sarjakirjojen Jatkumo-haasteeseen liitän kerralla kaikki kolme kirjaa.

2 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea näistä kirjoista! Olen ollut vähän utelias tämän sarjan suhteen, mutten kuitenkaan ole viitsinyt ostaa "kokeilukappaletta" itselleni. Tykkään kyllä leppoisista cozy crime -jutuista, mutta kirjojen lyhyys on hieman arveluttanut. No, jos tulee vaikka tarjoukseen niin saatanpa kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat sopivia kevyitä välipaloja, kun ei jaksa tai ehdi paneutua mihinkään laajempaan tai edes monimutkaiseen rikoksen selvitystyöhön. Sopi hyvin junamatkalle, jossa väkeä tuli ja meni, jutteli puhelimessa työasioitaan kaikkien kuullen jne eli ei vaatinut kovasti keskittymistä.

      Poista

Kiitos kommentistasi!