lauantai 19. joulukuuta 2020

Laura Ingalls Wilderin elämäkerta ja esikoiskirja

Nyt olen paikannut yhden aukon sivistyksessäni, kun olen lukenut (tai oikeammin kuunnellut) ensimmäisen Pieni talo -sarjan kirjan. Kas, kaikki alkoi siitä, kun sain Sheferijm-blogin arvonnasta Laura Ingalls Wilderin elämäkerran. Sitä lukiessa alkoi tuntua siltä, että pitäisi lukea jokin tai joitakin kirjailijan kirjoistakin. Niinpä kuuntelin Storytelistä hänen esikoisteoksensa Little House in the Big Woods (1932, suomennettu 1961 nimellä Pieni talo suuressa metsässä).

William Anderson on historioitsija, joka on tutkinut Laura Ingalls Wilderin (1867-1957) elämää ja kirjallista tuotantoa. Hän myös johtaa kirjailijan kotimuseota Missourissa, Yhdysvalloissa. Kirjassaan Laura Ingalls Wilder : A Biography  Anderson kertoo kirjailijan elämäntarinan lapsuudesta kuolemaan, ja paikkansa saavat myös Pieni talo -sarjan kirjojen syntyvaiheet.

Olin yllättynyt siitä, että Laura Ingalls Wilder oli jo 65-vuotias, kun hän julkaisi esikoiskirjansa. Hän oli toki kirjoittanut pitkään, sillä hän avusti useita lehtiä kirjoittaen artikkeleita pioneerinaisten ja -kotien näkökulmasta. Laura ja Almanzo Wilderin tyttärestä Rosesta tuli toimittaja ja myöhemmin myös kirjailija, ja hän rohkaisi äitiään kirjoittamaan lapsuus- ja nuoruusmuistoistaan. Tyttären neuvojen innostamana Laura teki työtä käskettyä, mutta kukaan ei julkaissut hänen omaelämäkerrallista käsikirjoitustaan. Vasta kun hän sai kustannustoimittajakseen lastenkirjallisuudesta vastaavan henkilön ja muokkasi teoksensa lapsille, Harper julkaisi vuonna 1932 esikoisen nimellä Little House in the Big Woods. Siitä ja sarjan muista lastenkirjoista tuli valtavan suosittuja Yhdysvalloissa ja niistä otettiin yhä uusia painoksia.

En ihmettele kirjojen suosiota. Ne kuvaavat pitkän jakson Amerikan historiaa, joka kirjojen julkaisuaikaan kuului jo menneisyyteen, ja Ingalls Wilder osasi kirjooittaa lapsia kiinnostavalla tavalla. Siksi koulut ja kirjastot tarjosivat kirjasarjaa lapsille luettavaksi. Elämässään Laura oli osa Yhdysvaltain lännen asutustoimintaa sekä lapsuusperheessään että aviomiehensä kanssa. Perheet muuttivat aina muutaman vuoden välein seuraavaan osavaltioon, kunnes Ingallsin perhe asettui Etelä-Dakotaan Lauran ollessa kouluiässä ja myöhemmin Wilderit vaelsivat Missouriin, jossa asuivat loppuelämänsä.

Alkuun minua häiritsi elämäkerrassa sen naiivius ja kielellinen yksinkertaisuus. Sitten tajusin, että Andersonin kirja on luokiteltu lasten ja nuorten kirjallisuudeksi eli kirjoitettu Laura Ingalls Wilderin suurimmille faneille. Ehkä se siksi esittää kirjailijan elämän todella positiivisessa valossa, ja hänen kohtaamansa suuret vaikeudet tuntuvat näin suomalaisesta aikuislukijasta jotenkin vaimennetuilta.

Opin kaikenlaista uutta Yhdysvaltojen pioneerihistoriasta. Kesken kirjan täytyi alkaa kuunnella Lauran esikoiskirjaa.

            William Anderson: Laura Ingalls Wilder : A Biography, 240 s.
            Kustantaja:  HarperTrophy 1995 (1. p. 1992)
            Kansi: suunnittelu Charles Kreloff, kuva Wendell Minor


Little House in the Big Woods kertoo Laura Ingallsin lapsuudesta Wisconsinissa. Hän syntyi siellä Pepinin kaupungin lähellä, isän perhe oli aikoinaan muuttanut New Yorkista länteen ja päätynyt suuren metsän laitamille Wisconsinin osavaltioon. Kun Laura oli vielä pieni, hänen vanhempansa muuttivat lapsineen Kansasiin, mutta perhe palasi jo vuoden kuluttua takaisin kotiin suureen metsään. 

Kirjassa Laura on neljän vanha, ja tapahtumat kerrotaan hänen näkökulmastaan. On vuosi 1871. Sisar Mary on pari vuotta vanhempi ja Carrie vielä vauva. Teoksessa vuorottelevat Lauran kuvaukset arkielämästä hirsimökissä sekä leikeistä Maryn ja serkkujen kanssa ja isän ja isoisän tarinat metsästä ja heidän siellä kohtaamistaan eläimistä kuten susista, karhuista ja puumista. Paikoin Laura kertoo yksityiskohtaisesti kodin erityisistä askareista kuten vaahterasiirapin tekemisestä tai sian eri osien valmistamisesta ruoaksi teurastuksen jälkeen.

Kirja on herttainen lastenkirja, joka on luullakseni kirjoitettu selvästi nuoremmille lapsille kuin esimerkiksi L. M. Montgomeryn tyttökirjat. Storytelin sivustolla ikäsuositus on 6-9 vuotta. Äänikirja on luettu erittäin selkeällä englannilla, vaikka  erilaiset 1800-luvun työnkuvaukset vilisevät sanoja, jotka eivät välttämättä ole tuttuja nykysuomalaiselle englannin oppijalle.

Esikoiskirjansa hyvän vastaanoton rohkaisemana Laura Ingalls Wilder jatkoi lapsille kirjoittamista. Seuraavaksi vuorossa oli kirja hänen aviomiehensä Almanzo Wilderin kasvuvuosista New Yorkissa, Farmer Boy (1933), joka julkaistiin suomeksi 1973 nimellä Farmarin lapset. Kolmas kirja oli Pieni talo preerialla (Little House on the Prairie 1935, suomeksi 1957), ja sitä seurasi vielä viisi muuta teosta. Pitäisiköhän seuraavaksi katsoa Pieni talo preerialla televisiosarjana Yle Areenasta?

          Laura Ingalls Wilder: Little House in the Big Woods, äänikirja
           Kustantaja: Harper Collins 2017 (äänikirja; 1. painettu painos 1932)

           Lukija: Cherry Jones,  3 t 41 min,


KIRJA (elämäkerta) on arvontavoitto - kiitos Aino! - ja ÄÄNIKIRJAN kuuntelin Storytelista.
Helmet-haaste: Laura Ingalls Wilder : A Biography kohtaan 31. Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla. Little House in the Big Woods kohtaan 45. Esikoiskirja.

8 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea postaustasi, tuli niin elävästi mieleen Pieni talo preerialla. Todellinen klassikko. Olisipa kiva lukea se uudelleen ja nähdä, miten kirjan kokee nyt vuosia, vuosia myöhemmin. - Ihanaa joulun odotusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Minä tosiaan tutustuin kirjailijaan vasta nyt, joten ei ole varhaisempia muistoja hänen kirjistaan. Hyvää uutta vuotta sinulle ja hyvää asettumista länsirannikolle!

      Poista
  2. Televisiosarjaa ei kannata katsoa,jos etsii samaa tunnelmaa kuin kirjoissa. Kyseessä on ihan eri tyylin teos,sillä televisiosarjassa on vain hyvin löyhä sidos kirjoihin lukuunottamatta pilottijaksoa, joka menee suht hyvin kirjan Pieni talo preerialla-mukaan.Muutoin televisiosarjaan on ympätty tilanteita ja tarinoita, jotka ovat ristiriidassa kirjojen luonteen kanssa. Minulle nämä Lauran kirjat ovat tärkeitä ja en näe niitä niinkään naiiveina. Enemmän niissä korostuu turvallisuus ja perheen merkitys arkisessa elämässä. Pioneer girl -autobiografia tuo esiin kirjojen syntyvaiheita ja Lauran perheen todellista elämää. Kannattaa tutustua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja että jaoit vaikutelmasi televisiosarjasta. En ole kiirehtinyt sitä katsomaan vielä. Pieni talo suuressa metsässä -kirja sisälsi paljon ainesta, jota voisi sanoa kansatieteelliseksi, vanhoja työmenetelmiä ja sellaista, joten voin kuvitella, että tv-sarjaa on haluttu dramatisoida lisää.

      Joo, en minäkään pidä Lauran kirjaa (ainoaa lukemaani) naiivina, sillä se on kirjoitettu 4-vuotiaan Lauran näkökulmasta ja minustakin tuo hyvin esiin perheen läheiset välit ja turvallisuuden. Tarkoitin tuota Andersonin elämäkertaa, sitä pidin naiivina. Ehkä sen kielen yksinkertaisuuden takia, kaipasin analyyttisempaa otetta, ja vaikeudet ohitettiin kovin positiivisesti ja kevyesti, esim. aviomiehen halvautuminen hinkuyskän seurauksena. Keep smiling -hengessä. Mutta jotenkin ymmärsin lähestymistavan paremmin, kun tajusin elämäkerran olevan lanu-kirjallisuutta.

      Poista
  3. Minun vaimoni lukee noita Laura Ingalls Wildrin kirjoja edelleen. Ja katselee tv-sarjaa Areenasta. Minäkin olen katsellut sen sarjan varmaan pariin kertaan, nyt en ole jaksanut. Minusta se sopii katseltavaksi ihan kaiken ikäisille. Vaimon mielestä myös kirjoissa on paljon monenlaista juttua, kuten kerrotkin noista erilaisista kodin askareista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän yhden lukemani kirjan perusteella arvelen sarjan olevan paitsi viihdyttävä myös opettavainen. Paljon kuvauksia kodin töistä, lasten leikeistä, juhlista. Ja elämäkerta avasi aika lailla Amerikan historian vaihetta, jossa asutustoiminta suuntautui aina vain lännemmäksi. Huomaan, etten tiedän paljon Amerikan historiasta.

      Poista
  4. Näihin pitäisi tutustua. Sarjaa olen katsonut useamman kerran telkkarista. Viimeksi kun katsoin Laura oli jo naimisissa ja opettaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura tosiaan opiskeli opettajaksi ja opettikin jonkin aikaa. Ehkä hän siksi osasi kirjoittaa lapsille niin hyvin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!