"Oi, sanoi siili,
olen tunteellinen siili ..."
On runoja, jotka jäävät mieleen, ja loruja, jotka loruttavat pienestäkin virikkeestä. Melkein aina, kun asiasta tai toisesta olen huokaissut "Oi", perään on tullut heti "sanoi siili, olen tunteellinen siili" ja jatkoakin ensimmäisen värssyn verran, melkein syystä kuin syystä, asiasta kuin asiasta, usein omassa mielessä, joskus ääneen puhekumppaneillekin.
"... olen hyvä, kiltti, hellä.
Ja kenelläpä, kellä
on vastaansanomista?"
"Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili."
Taannoin Kaisa Reetta muisti minua runohaasteella, jolla juhlistetaan Kirsi Kunnaksen 90-vuotissyntymäpäivää - juhlapäivä on 14.12. Alun perin haaste lähti liikkeelle Opuscolon blogista. Kiitokset kummallekin! Haasteaika päättyy huomenna, joten enää en laita haastetta eteenpäin, mutta toivotan silti jokaisen halukkaan tervetulleeksi muistelemaan itselleen merkityksellistä Kirsi Kunnaksen runoa. Haasteen säännöt ovat tässä:
Haasteen säännöt ovat seuraavat:
1. Kerro, mikä Kirsi Kunnaksen runoista on sinulle tärkeä ja miksi. Voit myös kertoa, miten olet tullut tutuksi runoilijan tuotantoon. Tekstin tyyli on vapaa.
2. Kirjoita aiheesta blogiteksti, jonka yhteydessä mainitset haasteen alkuperän. Liitä tekstiisi haasteen säännöt.
3. Lähetä haaste 3-5 Kirsi Kunnaksen runoihin tutustuneelle.
4. Kerro osallistumisestasi vastaamalla tähän viestiin. Teen jälleen koosteen vastausten pohjalta.
5. Aikaa vastaamiseen on joulukuun kuudenteen päivään saakka.
Kuva: Jörg Hempel: Eurooppalainen siili (2007) (Wikimedia Commons CC-BY-SA-2.0-DE lisenssillä)
Paula, ihanaa, että otit haasteen vastaan! :)
VastaaPoistaTunteellisessa siilissä on jotakin hyvin läheistä minullekin, varsinkin teininä nuo siilinpiikkiset tunteet puskivat pintaan... hieno runo upealta runoilijattarelta! <3
Kiitos tästä <3
Tämä on todella hieno runo yksinäisyydestä. Tätä runoa luki eräs työkaverini ääneen aina, kun hänellä oli oikein yksinäinen ja surullinen olo. Itselläni oli pienenä tuo Tiitiäisen satupuu kirja ja luin sitä lapsillenikin :)
VastaaPoistaKaisa Reetta ja Mai, kiitos kommenteista. Kirsi Kunnaksen runokieli on todella hienoa. Ja se, miten hän sillä ilmaisee tunnetiloja, puhuttelevat niin lapsia kuin aikuisia.
VastaaPoistaTämä on niin ihana runo! Ja ajatella, miten monenikäisiin tämä kolahaakaan. Siinä taituruutta kerrassaan!
VastaaPoistaIhana, etä osallistuit tähän, Paula!
Mukava oli osallistua. Ja taituruus on oiva sana, kun ajattelee Kunnaksen sanataidetta.
Poista