keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Roope Lipasti & Karoliina Korhonen: Elovena-tyttö


Kirjan ja ruusun päivän kunniaksi kävin kirjakaupassa ostoksilla ja sain kaupanpäällisen, Elovena-tytön. Se on tilaustyönä kirjoitettu, Kirjakauppaliiton lahja asiakkaille, kuten aikaisemmat Kirjan ja ruusun päivän kirjat. Niitä on annettu 23.4. päivän tienoilla vuodesta 2012 alkaen.

Tämän vuoden lahjakirjan kirjailijaksi oli valittu Roope Lipasti ja kirjan kuvittajaksi Karoliina Korhonen. Molemmat ovat minulle uusia tuttavuuksia, mutta sen verran olen blogeja ja mainoksia lukenut, että kummankin olen sijoittanut enemmän huumoriosastoon.

Elovena-tyttö on kirja yhdessä taloyhtiössä asuvista suomalaisista sekä talon uudesta asukkaasta, maahanmuuttajasta. Kirja pölläyttelee suomalaisten kliseisiä käsityksiä niin itsestään kuin maahanmuuttajistakin. Voiko olla suomalaisempaa kuin vaaleahiuksinen Elovena-tyttö kauralyhde sylissään? Ja kun sellaisen näkee yksijalkaisen maahanmuuttajan jalantynkään tatuoituna, on varmaa, että näky herättää niin heltyneitä kuin raivostuneitakin reaktioita. Niin totta ja ajankohtaista Suomessa tänään.

Elovena-tytössä on lempeää ironiaa, road tripin veijarihenkeä, ja kaiken kruunaa kirjan loppu, jossa kliseitä näpäytetään. Kirjassa "kotoutuminen" saa aivan uusia merkityksiä. Kirjan lukujen välissä on lyhyitä katkelmia (fiktiivisestä) teoksesta Suomalaisuuden käsikirja ulkomaalaisille, joka sisältää "faktaa" Suomesta ja suomalaisista. Nämä olivat hupaisia paloja.
"Aaltomaljakko ei ole lain mukaan pakollinen suomalaiskodin varuste, mutta kyllä sellainen on hyvä olla, vähän niin kuin palosammutin ja muumimuki." 
"Tuoreimpien tutkimusten mukaan suomalaisten esi-isät ja -äidit olivat konservatiivisia jääräpäitä ja saapuivat pohjoiseen, koska he eivät halunneet sopeutua mukavaan ja leppoisaan elämäntapaan, jollainen on suosittua etelämpänä."
Romaanin juoni on kudottu maahanmuuttajan ja hänen naapureidensa kohtaamisista, mausteena Elovena-tytön metsästystä, sillä hänet, suomalaisen vaalean Marjan, maahanmuuttaja oli jalkansa menetettyään kohdannut ja tämän hän nyt halusi löytää Suomesta.

Roope Lipasti kirjoittaa mukavan humoristisesti ja Karoliina Korhosen sarjakuvamaiset kuvitukset sopivat hyvin tekstin lomaan. Kirja on nopea hotkaista, mutta sisältää pistäviä oivalluksia, joita kannattaa pureskella ennen nielemistä.

Niin, ja minkä kirjan sitten kirjakaupasta ostin? Hankin omaan hyllyyni Luovan kirjoittajan työkirjan. Aion lukea sitä hitaasti ja hartaasti, joten saa nähdä, miten pitkään kuluu, ennen kuin tuon sen blogiin asti.

          Roope Lipasti & Karoliina KorhonenElovena-tyttö, 150 s.
          Kustantaja: Kirjakauppaliitto 2017
          Kirjan kuvitus: Karoliina Korhonen; kannen suunnittelu Noora Iloranta

KIRJA on omasta hyllystä (kaupanpäällinen kirjakaupasta).
MUUALLA sen ovat lukeneet ainakin Jokke ja Tuijata.
HAASTEET: Helmet-lukuhaaste 2017 (22. Kuvitettu kirja), 100 suomalaista kirjaa (no 28), Muuttoliikkeessä - lukuhaaste siirtolaisuudesta ja maahanmuutosta

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa kivalta kirjalta. Lipastilla on sana hallussa.
    Tuon Luovan kirjoittajan työkirja kiinnostaa. Taidan vilkuilla sitä kirjakaupassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lipasti kieltämättä sanailee hauskasti.
      Luovan kirjoittajan työkirjan sormiharjoituksia saatan kokeilla blogiteksteihini, jos ovat siihen käypiä.

      Poista

Kiitos kommentistasi!