torstai 29. kesäkuuta 2017

Rauha S. Virtanen: Seljan tytöt


Neljä kouluikäistä tyttöä tätinsä, tai oikeammin isotätinsä, hoivissa. Äiti kuollut, isä palaa kotiin oltuaan kaksi vuotta hoidettavana keuhkotautiparantolassa. Tästä asetelmasta lähtee liikkeelle Rauha S. Virtasen nuortenromaani Seljan tytöt, joka on hänen esikoisteoksensa ja alkuna Selja-sarjalle.

Pian tilanne perheessä lähtee kehittymään, kun kirjailijaisä tuo sunnuntaipäivälliselle sairaanhoitajattaren, Rea Meren, johon hän on tutustunut sairaalassa. Reasta tulee isän uusi vaimo, ja tytöt sopivat, etteivät tule ikinä hyväksymään Reaa. Ystävällisyydellään, herttaisuudellaan ja viisaudellaan tämä kuitenkin voittaa tytöt puolelleen. Viimeisenä taipuu Margarita, joka on pienenä vauvana menettänyt oman meksikolaisen äitinsä ja sitten sodassa suomalaisen isänsä. Hän on saanut Seljan sisarusparvesta kasvatuskodin, eikä kukaan oikeastaan edes muista, ettei Margarita ole syntynyt heidän perheeseensä.

Seljan perheen tytöt ovat ihanan persoonallisia, ja Rauha Virtanen tutustuttaa lukijan heihin jokaiseen. Kullakin on omat unelmansa ja harrastuksensa, Kris haluaa näyttelijäksi, Margarita balettitanssijaksi, Virva kirjailijaksi, ja kuopus Dodo soittaa pianoa ja viihtyy keittiössä. Tyttöjen päivät täyttyvät kouluasioista ja ystävistä, ja mukana ovat pojat, joista puhellaan ja kiusoitellaan paljon. Ihastusta on ilmassa, toveruutta, ja ajoittain kateutta ja mustasukkaisuutta sekä särkyneitä sydämiä. Reasta tulee ajan myötä kunkin tytön tuki ja ystävä. 

Seljan tytöt julkaistiin ensi kerran vuonna 1955, ja siinä näkyy oma aikansa. Sodasta ei ole kulunut pitkää aikaa, elämä on vaatimatonta ja joillekin todella köyhää. Nuoret perustavat kesälomallaan näytelmäkerhon ja kerholle oman lehden. Margaritan meksikolainen isoisä kirjoittaa ja kutsuu tytön luokseen, mistä nousee syvät pohdinnat identiteetistä ja isänmaasta. Kaikista pulmista ja kasvukivuista huolimatta Seljan tyttöjen elämä on onnellista ja melkeinpä ihanteellista. Lukukokemus oli nostalginen menneen maailman häivähdys, mutta sellaisena varsin viehättävä.

Kirjaa aloittaessani olin vama, että luin Seljan tytöt nuoruudessani, mutta täytyy todeta, ettei asia taida niin ollakaan. Jonkin muun Rauha S. Virtasen kirjan sen sijaan olen lukenut ja nyt blogiaikana hänen myöhempää tuotantoansa olevan, yhteiskunnallisia sävyjä saaneen nuortenromaanin Joulukuusivarkaus.

      Rauha S. VirtanenSeljan tytöt. E-kirja.
      Kustantaja: WSOY 1955. (Painetussa kirjassa 241 s.)


KIRJAN luin Ylen 101 kirjan valikoimasta Kansalliskirjaston verkkokirjastosta. Kirja on vuoden 1955 teos. Tämän kirjoituksen kuvituksena on kansikuva vuonna 2009 julkaistusta pokkarista.

MUUALLA: Krista, Nuori opettajatar, Sara (kirjoitus koko sarjasta)

HAASTEET: Helmet-lukuhaaste 2017 (42. Esikoisteos), 100 suomalaista kirjaa (no 45), Ajattomia satuja ja tarinoita -lukuhaaste, joka päättyy huomenna.

6 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä ihana tyttökirjaklassikko <3 Taisin itse lukea tämän viimeksi joskus viime syksynä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin viehätyin tästä kovasti. Vieläkin ihmettelen, että luulin lukeneeni sen. Olen kai lukenut SIITÄ tarpeeksi usein.

      Poista
  2. Minulla on jäänyt Selja-sarja lukematta, mutta monelle lukijalle kirjat ovat jääneet hyvin mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän ensimmäisen kirjan perusteella ymmärrän sarjan suosion. Sellaista perinteellistä tyttökirjameininkiä, jota voi lukea hyvän mielen kirjoina. Vakavampia asioita unohtamatta.

      Poista
  3. Seljat sopivat mielestäni hyvin aikuislukijoillekin, kuten toteat menneen maailman tuulahduksena. Hyvänmielen kirjoja! Maailmanparantamismeininkiä löytyy enemmän sarjan myöhemmistä osista. Virtasen Joulukuusivarkaus minunkin täytyisi lukea jossain vaiheessa.

    Mahtavaa, että Seljan tytöt pääsi Ylen 101-kirjan listalle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on hienoa, että Ylen 101-listalle on mahtunut useita lasten ja nuorten kirjoja. Tiinat ja Seljan tytöt ovat epäilemättä vaikuttaneet moniin vuosisadan tyttöihin, useassa sukupolvessa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!