Antoisaa lukuvuotta 2016 kaikille lukijoille!
En ole viime aikoina kirjannut kuukausi- tai kvartaalisuunnitelmia lukemisilleni, mutta (ainakin) kerran vuodessa on kiva katsoa, mitä oikein tuli vuoden varrella luetuksi. Joulukuussa tietokone hajosi, ja vaikka onneksi sain talteen lähes kaikki tiedostoni, yhtä en ole löytänyt, listaa lukemistani kirjoista. Blogatut löydän helposti, mutta ne muut jäävät nyt hatarien muistikuvien varaan.
Viime vuoden tapaan ensin vähän tilastoja, sulkeissa lukemat vuodelta 2014, mikä oli ensimmäinen kokonainen bloggausvuoteni:
Top 3 listaan nousevat tällä kerralla vanhat klassikot, Juhani Ahon Papin rouva, Aino Kallaksen Sudenmorsian ja Yasunari Kawabatan Lumen maa. Uudemmista pidin paljon muun muassa näistä: Sirpa Kähkösen Graniittimies, Kati Kirkkopellon Soiva metsä, Elina Hirvosen Kun aika loppuu ja JP Koskisen Kuinka sydän pysäytetään.luin/kuuntelin 65 kirjaa, osa jäi bloggaamatta (63 kirjaa) näistä oli rikoskirjoja tai dekkareita 21 (18) lasten ja nuorten kirjoja 9 (10) sarjakuvia 1 ja tietokirjoja 4 (3 + 3) novelleja 3 ja runoja 2 (0 + 0) englanninkielisiä 1 (2), loput suomenkielisiä kotimaisia/ulkomaisia kirjoja 38/27 (44/19) painettuja kirjoja 57, äänikirjoja 5, e-kirjoja 3 (55 + 7 + 1)
Puolet lasten ja nuorten kirjoista oli Anni Polvan Tiina-kirjoja, joita luin kesäkuukausina edelliskesien malliin. Tavoitteeni on lukea vähitellen koko sarja läpi, nyt olen puolessa välissä. Tein uusia aluevaltauksia novellikokoelmien ja runojen pariin. Tietokirjoista kolme oli elämäkertoja ja muistelmia, kiitos Reetan Elämäkertahaasteen, joka toi minut takaisin vanhan kirjarakkauden pariin.
Minusta on mukava kirjata lukemisiani erilaisiin haasteisiin. Useimmiten tulee luetuksi haastekirjoja sen enempää miettimättä, mutta joskus on kiva haastaa itseään ennestään tuntemattomamman luettavan pariin. Maalaismaisemia-lukuhaasteeseen kertyi maaseudulle sijoittuvia kirjoja ihan itsestään, samoin Kiekkokaupunkien kirjakierrokselle suomalaisiin kaupunkeihin jotenkin liittyvää luettavaa, Kirjankansibingoon kirjoja kannen perusteella ja Kirjalliselle retkelle Pohjoismaissa kirjoja Norjasta ja Ruotsista. Talven lukuhaasteeseen pyrin ajoittamaan sopivat kirjat juuri haasteen ajalle. Elämäkertahaasteessa ja Idän pikajuna -kirjallisuushaasteessa olikin enemmän, hmmm, haastetta, kun etsin ihan tarkoituksella luettavaa niihin. Klassikohaasteeseen luin heinäkuussa Juhani Ahon Papin rouvan.
Alkaneena vuonna suunnittelen lukevani tammikuun Klassikkohaasteeseen Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen, otan uuden kierroksen Talven lukuhaasteen kirjoilla, jatkan uusien kirjamaitten valloittamista tutustumalla alkuperäiskansoihin Kansojen juurilla -lukuhaasteessa, entisten sosialistimaiden kirjallisuuteen Leningrad - Ost-Berlin -haasteessa ja Itä-Aasiaan Kurjen siivellä. Agatha Christie 125 vuotta -lukuhaaste ei kerrytä ihan niin monta kirjaa kuin olin ajatellut, sehän päättyy jo 10.1.2016.
Epäilemättä lukemistoon etsiytyy vino pino dekkareita eri maista ja kotimaisia historiallisia romaaneja.
Hieno lukuvuosi sinulla. Harmillista tuo tekniikka. Meidän telkkarista jäi Ylen ohjelmat näkymättä, mutta ne palautuivat tänään, mutta ei entisenlaisina, sillä teräväpiirto hävisi. Syy on Ylen ja Dna:n uusi sopimus. Nyt katsotaan Ylen ohjelmia sumuisina.
VastaaPoistaTekniikan pettäminen harmittaa erityisesti silloin, kun ei voi tehdä niitä juttuja, joihin on tottunut. Esim. blogata. Toivottavasti teidän telkkarinne kuvan laatu on kuitenkin sellainen, ettei muutos harmita liikaa...
PoistaMinulla on tänä vuonna suunnitelmissa lukea sekä Papin tytär että Papin rouva. Tuo Lumen maa alkoi myös kiinnostamaan, olen aikaisemmin lukenut Kawabatalta Kioton ja pidin siitä! Sinuhe voisi myös olla minunkin tämän vuoden lukemistossa... Hyvää uutta vuotta!
VastaaPoistaSuosittelen noita Ahon kirjoja. Olin hämmästynyt, miten rikas hänen kielensä on, vivahteikas. On jäänyt Aho vähäiselle lukemiselle aikaisemmin. Kiva kuulla, että pidit Kiotosta. Minulla on se hyllyssä, ehkäpä luen sen tänä vuonna.
Poista