Kun Suomessa haluaa tutustua jonkin pienemmän kielialueen kirjallisuuteen suomen kielellä, mahdollisuudet kutistuvat minimaalisiksi, jos kyse on hieman syrjäisemmästä, vaikkakin eurooppalaisesta, maasta. Tällaiseen johtopäätökseen tulin, kun viime vuonna etsin kaunokirjallisuutta, joka jotenkin liittyisi Bulgariaan ja erityisesti Varnan kaupunkiin tai Mustanmeren tienoille. Tähän etsintään minut sai Sheferijm-blogin Idän pikajuna -kirjallisuushaaste.
Löysin kuitenkin kirjastosta kokoelman bulgarialaisia novelleja, jotka julkaistiin jo 1980. Teos on saanut nimensä yhdestä siihen valitusta novellista: Helakukkula : Bulgarialaista lyhytproosaa. Kokoelman on toimittanut Kirsti Siraste. Kirjan alussa on lyhyt bulgarialaisen kirjallisuuden historia ja lopussa lyhyet kirjailijaelämäkerrat. Nämä olivat hyödyllisiä ja auttoivat sijoittamaan novellit kontekstiinsa.
Helakukkula-antologian kirjailijat kuuluvat kahteen aikakauteen. Kolme heistä - alla ensimmäisinä - eli ja kirjoitti aikana, joka alkoi Bulgarian vapauduttua ottomaanien vallasta 1878 ja päättyi toiseen maailmansotaan 1944. Muut kirjaiijat kuuluvat sosialistisen realismin kauteen, joka alkoi toisen maailmansodan jälkeen, jolloin kuningaskunnasta tuli sosialistinen tasavalta.
Esittelen seuraavassa kokoelman novellit hyvin lyhyesti. Suurin osa sijoittuu maaseudulle ja kuvaa tavallisten, usein köyhien ihmisten elämää. Monissa on uskonnollisia tai taikauskoisia teemoja, jossain isänmaallisuutta ja Bulgarian historiaa.
Ivan Vazov (1850-1921). Novelli Joko?
Kirjailijaa sanotaan Bulgarian kirjallisuuden patriarkaksi. Novellissa on lähes paatoksellisen isänmaallinen tunnelma. Kylän väki kokoontuu raitille katsomaan sotilaita, jotka ovat taistelleet Turkkia vastaan ja nyt marssivat sotaan Serbiaa vastaan. Yksi äideistä odottaa poikaansa palaavaksi. On vuosi 1885.
Elin Pelin ((1877-1949). Novellit Helakukkula sekä Andresko
Helakukkula antaa nimensä antologialle. Se on kukkula, jolle kiivetään helatorstaina, sinne viedään sairaat ja raajarikot, sillä silloin Jumala astuu aamuyöstä taivaastaan ja parantaa sairaat. Vanha Zahari-vaari kantaa kukkulalle orvon, sairaan Monka-pojan. Aamulla vaari herää katsomaan, mitä yö on saanut aikaan. Andresko on veitikkamainen hevosajuri, joka ajaa kotikyläänsä susiturkkista herraa. Matkalla käy ilmi, että ajettava on vouti, joka on tulossa ulosmittaamaan köyhän kyläläisen viljan. Andresko keksii juonen auttaakseen kylänmiestä öykkärimäistä viranomaista vastaan. Andresko ei ole ainoa kokoelman novelii, jossa köyhä kansa ja viranomaiset ovat vastakkain.
Jordan Jovkov (1880-1937). Novellit Langalla sekä Albena
Langalla kertoo resuisesta ja köyhästä vuoristoperheestä, joka on lähtenyt etsimään ihmettä: valkoista pääskystä. Sen näkemisen he odottavat parantavan perheen ainoan lapsen, 20-vuotiaan tyttären. Albenan nimihenkilö on nuori, kaunis nainen, joka on naimisissa myllärin kanssa. Mies surmataan. Jovkov kuvaa erittäin taitavasti rymäajattelua; kyläläisten mielipiteet naisesta ja suhtautuminen häneen muuttuvat hetkestä toiseen sen mukaan, kenet he kulloinkin ajattelevat surmaan syylliseksi ja minkä motiiviksi. Jovkovin novellit kuuluvat mielestäni kokoelman parhaisiin.
Nikolai Haitov (1919-2002). Novellit Pojanpojanpoika sekä Juureton puu
Pojanpojanpoika on kertomus Ramadanista, jonka isoisä naittaa alle 14-vuotiaana ja jonka nuori vaimo ryöstetään pian häitten jälkeen toisen miehen vaimoksi. Ukolle on tärkeää, että hänen siemenensä jatkuu ja taloon tulee pojanpojanpoika. Ramadan löytää uuden vaimon, mutta elämä heittelee. Mies, joka ryösti ensimmäisen vaimon, asuu naapurissa tämän kanssa. Vuosikymmenten kuluttua asiat saavat yllättävän käänteen. Juurettomassa puussa vanha mies asuu poikansa luona kaupungissa ja kaipaa maalle. Poika kehoittaa häntä lepäämään ja nauttimaan olostaan, mutta vanhuksella ei ole mitään ajankulua, toisin kuin kotikylässä. Haitov kuvaa eleettömästi ja samalla lähes riipaisevasti vanhojen miesten tuntoja kummassakin novellissa. Nämä jäivät mieleen kokoelman vaikuttavimpina.
Pavel Vežinov (1914-1983). Novelli Viulupoika (esittelin sen täällä)
Boris Aprilov (1921-1995). Novellit Kosketus sekä Syksyiset dyynit
Kumpikin Aprilovin novelleista vie meren rannalle. Kosketuksessa kapakassa istuvat kalastajat hiljenevät, kun pianistin soitto koskettaa. Syksyiset dyynit kertoo kalastajista ja dyynien hotellin turisteista. Turistien joukossa on Kultanainen. jota katseet seuraavat.
Jordan Raditškov (1929-2004). Novellit Leipä, Kivet sekä Miloiko
Kolme novellia muodostavat jatkumon, ovat kuin saman romaanin lukuja. Kussakin on pääosassa yksi kylän käsityöläinen, leipuri, kivenhakkaaja ja puunhakkaaja. Kiinteässä yhteisössä joku on ilmiantaja, joku saa surmansa, jonkun osa on epäillä ja toisen kantaa syyllisyyttä. Novelleissa on hieman maagisen realismin aineksia.
Liljana Mihailova (1939-2010). Novellit Solisti sekä Muurahaisia
Liljana Mihailova on antologian ainoa naiskirjailija. Kumpikin hänen novelleistaan käsittelee unelmia ja pettymystä. Solistissa oopperan kuorolainen haaveilee solistin urasta. Hänestä tulee toisen alan taituri, ja kun häntä siitä kehutaan, hän on pettynyt. Muurahaisissa hammaslääkäri päättää toteuttaa unelmansa kesämökistä ja puutarhasta. Kieli on vähäeleistä, mutta novelleissa on vahva tunnelma, ja varsinkin Solistista pidin kovasti.
Georgi Velitškov (1938-). Novellit Tuhkimosatu sekä Kilpailevat kaupungit
Tuhkimosadussa pääosassa on perheen tytär ja hänen äitipuolensa. Kilpailevat kaupungit on mainio satiiri kahdesta kaupungista, joiden välinen kateus saa naurettavaan kilpailuun siitä, kumpi on varhaisempi. Toinen niistä uskoo pystyvänsä osoittamaan, että Olympuksen jumalat liittyvät sen historiaan.
*** *** *** *** ***
Kirja toimi hyvänä johdatuksena bulgarialaiseen kirjallisuuteen. Ne avasivat etenkin Bulgarian maaseudun ihmisten elämää, uskomuksia ja maan kulttuuria. Joukossa oli muutamia oikein mainioita novelleja, eivätkä ne muutkaan huonoja olleet. Opiskelijat ovat tehneet hyvän työn suomentaessaan antologiaan päässeet novellit.
Helakukkula : Bulgarialaista lyhytproosaa (toim. Kirsti Siraste). 196 s.
KIRJAN lainasin kirjaston varastosta.
HAASTE: Tahattoman lueskelijan Leningrad - Ost-Berlin -lukuhaaste.
Esittelen seuraavassa kokoelman novellit hyvin lyhyesti. Suurin osa sijoittuu maaseudulle ja kuvaa tavallisten, usein köyhien ihmisten elämää. Monissa on uskonnollisia tai taikauskoisia teemoja, jossain isänmaallisuutta ja Bulgarian historiaa.
Ivan Vazov (1850-1921). Novelli Joko?
Kirjailijaa sanotaan Bulgarian kirjallisuuden patriarkaksi. Novellissa on lähes paatoksellisen isänmaallinen tunnelma. Kylän väki kokoontuu raitille katsomaan sotilaita, jotka ovat taistelleet Turkkia vastaan ja nyt marssivat sotaan Serbiaa vastaan. Yksi äideistä odottaa poikaansa palaavaksi. On vuosi 1885.
Elin Pelin ((1877-1949). Novellit Helakukkula sekä Andresko
Helakukkula antaa nimensä antologialle. Se on kukkula, jolle kiivetään helatorstaina, sinne viedään sairaat ja raajarikot, sillä silloin Jumala astuu aamuyöstä taivaastaan ja parantaa sairaat. Vanha Zahari-vaari kantaa kukkulalle orvon, sairaan Monka-pojan. Aamulla vaari herää katsomaan, mitä yö on saanut aikaan. Andresko on veitikkamainen hevosajuri, joka ajaa kotikyläänsä susiturkkista herraa. Matkalla käy ilmi, että ajettava on vouti, joka on tulossa ulosmittaamaan köyhän kyläläisen viljan. Andresko keksii juonen auttaakseen kylänmiestä öykkärimäistä viranomaista vastaan. Andresko ei ole ainoa kokoelman novelii, jossa köyhä kansa ja viranomaiset ovat vastakkain.
Jordan Jovkov (1880-1937). Novellit Langalla sekä Albena
Langalla kertoo resuisesta ja köyhästä vuoristoperheestä, joka on lähtenyt etsimään ihmettä: valkoista pääskystä. Sen näkemisen he odottavat parantavan perheen ainoan lapsen, 20-vuotiaan tyttären. Albenan nimihenkilö on nuori, kaunis nainen, joka on naimisissa myllärin kanssa. Mies surmataan. Jovkov kuvaa erittäin taitavasti rymäajattelua; kyläläisten mielipiteet naisesta ja suhtautuminen häneen muuttuvat hetkestä toiseen sen mukaan, kenet he kulloinkin ajattelevat surmaan syylliseksi ja minkä motiiviksi. Jovkovin novellit kuuluvat mielestäni kokoelman parhaisiin.
Nikolai Haitov (1919-2002). Novellit Pojanpojanpoika sekä Juureton puu
Pojanpojanpoika on kertomus Ramadanista, jonka isoisä naittaa alle 14-vuotiaana ja jonka nuori vaimo ryöstetään pian häitten jälkeen toisen miehen vaimoksi. Ukolle on tärkeää, että hänen siemenensä jatkuu ja taloon tulee pojanpojanpoika. Ramadan löytää uuden vaimon, mutta elämä heittelee. Mies, joka ryösti ensimmäisen vaimon, asuu naapurissa tämän kanssa. Vuosikymmenten kuluttua asiat saavat yllättävän käänteen. Juurettomassa puussa vanha mies asuu poikansa luona kaupungissa ja kaipaa maalle. Poika kehoittaa häntä lepäämään ja nauttimaan olostaan, mutta vanhuksella ei ole mitään ajankulua, toisin kuin kotikylässä. Haitov kuvaa eleettömästi ja samalla lähes riipaisevasti vanhojen miesten tuntoja kummassakin novellissa. Nämä jäivät mieleen kokoelman vaikuttavimpina.
Pavel Vežinov (1914-1983). Novelli Viulupoika (esittelin sen täällä)
Boris Aprilov (1921-1995). Novellit Kosketus sekä Syksyiset dyynit
Kumpikin Aprilovin novelleista vie meren rannalle. Kosketuksessa kapakassa istuvat kalastajat hiljenevät, kun pianistin soitto koskettaa. Syksyiset dyynit kertoo kalastajista ja dyynien hotellin turisteista. Turistien joukossa on Kultanainen. jota katseet seuraavat.
Jordan Raditškov (1929-2004). Novellit Leipä, Kivet sekä Miloiko
Kolme novellia muodostavat jatkumon, ovat kuin saman romaanin lukuja. Kussakin on pääosassa yksi kylän käsityöläinen, leipuri, kivenhakkaaja ja puunhakkaaja. Kiinteässä yhteisössä joku on ilmiantaja, joku saa surmansa, jonkun osa on epäillä ja toisen kantaa syyllisyyttä. Novelleissa on hieman maagisen realismin aineksia.
Liljana Mihailova (1939-2010). Novellit Solisti sekä Muurahaisia
Liljana Mihailova on antologian ainoa naiskirjailija. Kumpikin hänen novelleistaan käsittelee unelmia ja pettymystä. Solistissa oopperan kuorolainen haaveilee solistin urasta. Hänestä tulee toisen alan taituri, ja kun häntä siitä kehutaan, hän on pettynyt. Muurahaisissa hammaslääkäri päättää toteuttaa unelmansa kesämökistä ja puutarhasta. Kieli on vähäeleistä, mutta novelleissa on vahva tunnelma, ja varsinkin Solistista pidin kovasti.
Georgi Velitškov (1938-). Novellit Tuhkimosatu sekä Kilpailevat kaupungit
Tuhkimosadussa pääosassa on perheen tytär ja hänen äitipuolensa. Kilpailevat kaupungit on mainio satiiri kahdesta kaupungista, joiden välinen kateus saa naurettavaan kilpailuun siitä, kumpi on varhaisempi. Toinen niistä uskoo pystyvänsä osoittamaan, että Olympuksen jumalat liittyvät sen historiaan.
*** *** *** *** ***
Kirja toimi hyvänä johdatuksena bulgarialaiseen kirjallisuuteen. Ne avasivat etenkin Bulgarian maaseudun ihmisten elämää, uskomuksia ja maan kulttuuria. Joukossa oli muutamia oikein mainioita novelleja, eivätkä ne muutkaan huonoja olleet. Opiskelijat ovat tehneet hyvän työn suomentaessaan antologiaan päässeet novellit.
Helakukkula : Bulgarialaista lyhytproosaa (toim. Kirsti Siraste). 196 s.
Kustantaja: Kansankulttuuri 1980
Kansi: Marianna Lukjanov
Suomennokset: Kirsti Sirasteen johdolla pidetyn Helsingin yliopiston slaavilaisen
filologian bulgarialaisen kirjallisuuden käännösseminaarin osanottajat
filologian bulgarialaisen kirjallisuuden käännösseminaarin osanottajat
KIRJAN lainasin kirjaston varastosta.
HAASTE: Tahattoman lueskelijan Leningrad - Ost-Berlin -lukuhaaste.
Enpä ole vielä löytänyt itse Kuopion kirjastosta bulgarialaista kirjallisuutta, joka soveltuisi haasteeseeni. Pitää varmaan tämä lainata vaikka Varastokirjastosta, kyllä se vissiin sieltä löytyy.
VastaaPoistaOikein hieno, napakka selonteko kirjasta! Kiitos!
Kiitos!
PoistaPiti ihan kuukkelilla katsoa ja oppia, että Kuopiossa on Varastokirjasto. On mennyt ihan ohi tuo seikka. Omani löysin Riihimäen kirjastosta, Hyvinkäälläkin näyttää olevan.
Olen huomannut saman etsiessäni lukemista Euroopan maat haasteeseen. Alankomaat meni hyvin, mutta jo Albania on hankala. Tämä sopineet sitten Bulgarian kohdalle. Tykkään siitä, että esittelee itselle tuntematonta maata ja elämää.
VastaaPoistaMinäkin kerään luettuja kirjoja eri maista. Olen jo miettinyt, mahdanko löytää mitään sellaisista pikkuvaltioista kuin Andorra ja San Marino. Hyvän kaunokirjallisuuden kautta saa tuntumaa muihin maihin, ihmisten tuntoja.
Poista