L. M. Montgomery: Anne of Avonlea

Näinä keväisinä päivinä, kun valkovuokot tähdittävät metsiä ja koivut ovat pukeutuneet hennon vihreään, on helppo uppoutua hetkeksi seuraamaan Vihervaaran Annan elämää kuvitteellisessa Avonleassa Kanadaan kuuluvalla Prinssi Edwardin saarella. Luin L. M. Montgomeryn Anna-sarjan toisen kirjan Anne of Avonlea englanniksi, joten käytän hänestä tässäkin nimeä Anne.

Sarjan ensimmäisen osan, Anne of Green Gables, päättyessä Anne on 16-vuotias ja juuri valmistunut opettajaksi vuoden koulutuksesta. Hän saa opettajan paikan Avonleasta ja jää asumaan Marillan kanssa rakastamalleen Green Gablesin tilalle.

Anne of Avonlea jatkaa siitä, mihin ensimmäinen osa päättyi. Annea jännittää koulun alkaminen, sillä uusia alkavia sekä vuoden aikana muualta muuttaneita oppilaita lukuun ottamatta hänen oppilaansa ovat käyneet koulua samaan aikaan hänen kanssaan. Annella on korkeat ihanteet työssään, hän uskoo rakkauden ja lempeyden toimivan kaikissa tilanteissa ja kaikkien kohdalla. Monet yrittävät turhaan vakuuttaa hänelle, että ruumiillinen kuritus on ainoa keino tottelemattomuuden ja muun kurittomuuden kitkemiseksi ihmistaimista. 

Ennen pitkää Annella on huono päivä ja vastoin ihanteitaan hän suuttuu sille ainoalle oppilaalleen, joka ei vielä ole täysin hänen lumoissaan. Kiivastumisella ja kepin käytöllä on kuitenkin yllättävät seuraukset. Anne aloittaakin toisen opettajavuotensa kokeneempana ja vähemmän ihanteellisena, mutta kaikkien oppilaidensa rakastamana. Anne ei edelleenkään puolusta ruumiillista kuritusta, mutta monen muun suhtautuminen oli kyllä ajalleen tavanomaisempaa. 

Koulutyön lisäksi Annen elämässä on paljon ihmisiä. Kotona on Marilla, joka päättää ottaa orvoksi jääneet 6-vuotiaat kaksoset asumaan luokseen. Anne ja hänen ystävänsä perustavat yhdistyksen, jossa he toimivat erilaisten Avonlean fyysisen ympäristön parannushankkeiden hyväksi. Lisäksi Anne tutustuu kahden uuden ja varsin romanttisen naishenkilön tarinoihin ja heidän ihaniin puutarhoihinsa. Toinen naisista kuoli jo kauan sitten, mutta hänen puutarhansa kukkii autiona yhä vain. Toisen naisen taloon Anne ja hänen ystävänsä Diana eksyvät sattumalta, ja jo keski-ikäisessä Miss Lavendarissa Anne löytää sukulaissielun. Anne ymmärtää pian, että hänen herkkä ja tunteellinen pikkuoppilaansa on naisen nuoruuden rakastetun poika, joka on menettänyt oman äitinsä ja tullut asumaan isoäitinsä luo Avonleaan. Joskus elämässä saa toisen mahdollisuuden menetetyn tilalle. Näin käy myös Green Gablesin naapuriin muuttaneelle äkeän suorasukaiselle herra Harrisonille, jonka kaikki uskovat olevan vanhapoika, kunnes tapahtuu jotain odottamatonta.

Annen kaksi vuotta opettajana on ohi, ja hän on lähdössä seuraavana syksynä collegeen jatkamaan opintojaan. Annen ystävä Gilbert Blythe pääsee opiskelemaan lääketiedettä samaan kaupunkiin.

Anne of Avonlea on yhtä viehättävä tyttökirja kuin sarjan edellinen osakin. Sen sankaritar heittäytyy elämään päistikkaa, ja usein siitä on seurauksena tyttömäisiä ja (lukijasta) hupaisia kommelluksia. Kirja on kovin ihanteellinen, minua miellytti siinä erityisesti sekä luonnon- että ihmiskuvaus. Anne löytää ihmisistä aina jotain hyvää, niistäkin, joista hän saa ensin epämiellyttävän vaikutelman. L.M. Montgomery taisi myös romanttisen kirjoittamisen lajin. Tässä osassa oli useita kauniisti kirjoitettuja ja koskettavia kohtauksia, ja pitipä kerran kaivaa nenäliinakin esille.

Anna-sarja:
1. Anne of Green Gables (suomeksi nimellä Annan nuoruusvuodet)
2. Anne of Avonlea (suomeksi nimellä Anna ystävämme)


KIRJAN lainasin kirjastosta.
MUUALLA siitä ovat kirjoittaneet mm. Jokken kirjanurkka, Kirjaneidon tornihuone, Lukemisen ilo,  Sivutiellä

L. M. Montgomery: Anne of Avonlea, 240 s. (paperback)
Kustantaja: Puffin Books (Penguin Group) 1979 (ilmestyi ensimmäisen kerran 1909)

Kansikuva tv-sarjasta "Anne of Green Gables - The Sequel"