Heikki Valkama: Tulikukka

Heikki Valkaman dekkarisarjan pääähenkilöllä, huippukokki Riku Mäellä, on taipumus joutua hankaliin tilanteisiin ja keskelle rikostutkimuksia. Kun edellinen kirja Laserjuuri vei Rikun Kreikkaan Kosin saarelle, tuoreimmassa kirjassa Tulikukka pysytään vahvasti Japanissa ja jossain mielessä japanilaisuuden ydinalueilla. Tapahtumapaikkana on Japanin vanha keisarillinen pääkaupunki Kioto ja siellä eräs buddhalaisluostari.

Riku Mäen omassa tokiolaisessa suomalaisravintolassa on alun kiireen ja täysien varausten jälkeen hiljaisempaa, joten mies on vain tyytyväinen, kun hän saa työtarjouksen ruotsalaiselta dokumentaristilta Eva Lundilta. Tämä tekee Netflixille dokumenttien sarjaa pohjoismaisista kokeista, ja siihen tehtäisiin ylimääräisenä Japani-jakso, jonka rahoittaisi kansainvälinen elintarvikebrändi. Rikun tehtävä on tutustua luostarissa vegaaniseen temppeliruokaan ja esitellä sitä Lundin projektin ohjelmassa.

Kaikki eivät ole kuitenkaan mielissään siitä, että luostari on mukana näin kaupallisessa hankkeessa ja siten turmelee aitoa buddhalaisuutta. Kiotossa on liikkeellä tuhopolttaja, joka on sytyttänyt useita temppeleitä tuleen. Romaanin lukija saa seurata pyromaanin ajatuksia ja viehtymystä tuleen sekä tavoitetta puhdistaa buddhalaisuus siihen kuulumattomista aineksista. Yksi puhdistusta kaipaavista paikoista on luostari, jossa Rikun tähdittämä temppeliruokaan erikoistunut jakso kuvataan. Moinen kaupallisuus on Buddhalle kauhistus tuhopolttajan mielestä, ja niin Rikustakin tulee hänen kohteensa.

Kun Laserjuuri oli niin täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ettei tällainen rauhallisempi lukija meinannut kyydissä pysyä, samaa ei voi sanoa Tulikukasta. Luostariin sopivasti tapahtumien tempo on alkuun verkkainen, seurataan kuvausjärjestelyjä ja munkit tutustuttavat Rikun melko perusteellisesti buddhalaisiin ajatuksiin taustana temppeliruuan valmistukselle. Riku ja ruotsalainen Eva viihtyvät hyvin toistensa seurassa, ja yhdessä he ovat sinäkin yönä, kun he joutuvat hengenvaaraan.

Dekkariksi Tulikukan rakenne on mielenkiintoinen. Se seuraa tuhopolttajan aikomuksia ja sisäistä puhetta alusta asti, mutta ensimmäinen kirjan henkilöihin liittyvä rikos tapahtuu vasta kirjan viimeisellä kolmanneksella. Rikostapaus osoittautuukin kirmurantiksi selvittää, sillä samaan aikaan luostari joutuu voimakkaan taifuunin takia eristyksiin. Onneksi tokiolainen rikostarkastaja Matsuzaka on tullut vapaapäivänään tapaamaan ystäväänsä Riku Mäkeä ja on paikalla, kun luostarissa syttyy tulipalo. Paikallinen poliisi ei pääse luostariin teille kaatuneiden puiden ja maanvyöryjen takia. Matsuzaka pohdiskelee poliisin työtä:

"Poliisin työstä suurin osa on odottamista. Loppuaika yritetäään koostaa tiedonmuruista kokonaiskuvaa ja niiden perusteella ratkaista rikoksia", Matsuzaka selitti. Vaikeinta oli tietää, mikä oli olennaista.

Heikki Valkama tuo teokseensa monia ajankohtaisia teemoja, joista monet liittyvät ruokaan: perinteinen luostarin kasvisruoka ja nykyaikainen vegaaninen ruoka, lähiruoka, kansainväliset ketjut, ilmastonmuutos. Monin paikoin kirjailija selittää ja opettaa, esimerkiksi buddhalaisuudesta tai dokumentarismista, ja vaikka japanilaisuuteen ja sen ruokakulttuuriin tutustuminen on kirjassa ehdottomasti kiintoisaa, selostukset myös loiventavat draaman jännitettä. Vakavuutta kerrontaan tuo Rikun isän sairastaminen Suomessa, keveyttä Rikun ja Evan suhde, jolle kirjan loppu vähän lupailee jatkoa.

Riku Mäki -sarja: Pallokala 2017, Laserjuuri 2018 ja Tulikukka 2019.

           Heikki Valkama: Tulikukka, 282 s
            Kustantaja: Tammi 2019
            Kannen suunnittelu: Markko Taina

KIRJA on kirjastosta. MUUALLA blogeissa Kirjarouvan elämää, Kirsin kirjanurkka

Maailman ympäri 80 päivässä -haasteessa sijoitan tämän Yokohaman kaupunkiin, sillä se mainitaan kirjassa parikin kertaa.