Margriet de Moor: Kreutzersonaatti

Alankomaalaisen Margriet de Moorin Kreutzersonaatti on monitasoinen, moniaistinen ja monitaiteellinen pienoisromaani, joka lähti mukaan kirjakaupan alelaarista. Ja hyvä on, että lähti, sillä teos herättää paljon ajatuksia ja johdattelee sekä kirjalliselle lukupolulle että musiikilliselle kuuntelupolulle.

Kreutzersonaatti on kirja musiikista, eräästä avioliitosta ja hulluksi tekevästä mustasukkaisuudesta. Tarinan minäkertoja on alankomaalainen musiikintutkija, joka asuu Yhdysvalloissa ja tapaa sokean musiikkikriitikon Marius van Vlotenin Amsterdamin lentokentällä. He ovat matkalla musiikkitapahtumaan Salzburgiin, ja koneen lähdön viivästyessä he alkavat muistella kohtaamistaan kymmenen vuotta aikaisemmin. Silloinkin he olivat lentokentällä ja heidän koneensa oli myöhässä. He olivat menossa Ranskaan Bordeaux'hon, jossa pidettäisiin mestarikurssi jousikvarteteille.

Perillä Bordeaux'ssa kertoja esittelee opiskeluaikaisen ystävänsä Suzanna Flierin van Vlootenille. Suzanna on mestarikurssilla oppimassa, hän on Schulhoff-kvartetin ensiviulisti, Mariuksen on tarkoitus kirjoittaa kritiikit kahdesta kurssin päätöskonsertista ja kertojan puolestaan haastatella kurssin legendaarista opettajaa tutkimustaan varten.

Rakkaus syttyy Bordeaux'ssa, Suzanna ja van Vlooten menevät myöhemmin naimisiin ja saavat pojan. Marius on nuorempana nähnyt, ja nyt Susannasta tulee hänen silmänsä, hän osaa kuvata paikkoja ja tapahtumia ilmeikkäästi. Kotona Marius sijoittaa  huonekalut sentilleen oikeisiin paikkoihin, joiden keskellä hän osaa liikkua sulavasti. Jos joku vieras siirtää jonkin esineen paikoiltaan, seurauksena on raivokohtaus. Jokin avioliitossa alkaa muuttua.

"Pian sen jälkeen tuli kesä. Talossa, jossa van Vlooten pääsi liikkumaan hyvin vapaasti mutta Suzanna oli kuin perhonen neulassa, aukaistiin ovet ja ikkunat."

Margriet de Moor rakentaa jännitettä hyvin. Marius ei näyttäydy kovinkaan miellyttävänä henkilönä, mutta hänen ärtyisyyttään on helppo ymmärtää, kun tietää hänen sokeutumiseensa johtavat tapahtumat. Ärtyisyys kehittyy mustasukkaisuudeksi, joka vaatii toimia, ja kirjailija kuvaa hyvin mustasukkaisen mielen pimeyttä. Lukija jännittää, nielaiseeko pimeys miehen ja hänen läheisensä kokonaan, ja millä tavalla, mutta de Moorilla on parikin yllätystä varastossa, ennen kuin kirja päättyy.

Musiikkia ja erityisesti tšekkiläisen Leoš Janáčekin säveltämää Ensimmäistä jousikvartettoa, jota myös Kreutzersonaatiksi kutsutaan, voi pitää yhtenä romaanin teemana rakkauden ja mustasukkaisuuden kuvauksen lisäksi. Kirjailija yhdistää tekstissään taitavasti eri aistit, äänen ja kuvan, sanan, musiikin ja kuvataiteen. Intertekstuaalisia viittauksia on niin Tolstoin pienoisromaaniin (novelliin) Kreutzersonaatti kuin Beethovenin ja Janáčekin saman lisänimen saaneisiin sävellyksiin. 

Taiteen kiertokulku on tavattoman kiehtova ja houkuttelee tutkimusmatkalle: Ludwig van Beethoven sävelsi 9. viulusonaatin, jota kutsutaan myös Kreutzer-sonaatiksi ja joka julkaistiin 1802. Leo Tolstoi sai Beethovenin sävellyksestä nimen romaaniinsa Kreutzersonaatti, jonka julkaistiin 1889. Tolstoin romaani puolestaan kiehtoi tšekkisäveltäjää Janáčekia, jonka jousikvartetto sai lisänimensä romaanista - vaikka toki säveltäjä tunsi myös Beethoveninsa. Ja tässä romaanissa Margriet de Moor laittaa Suzannan soittamaan ensiviulua Janáčekin kvartetossa ja elämään avioliitossaan Tolstoin romaanin tarinaa (ilmeisesti - Tolstoin romaania en ole lukenut).

         Margriet de Moor: Kreutzersonaatti, 143 s.
         Kustantaja: Like 2004
         Alkuperäinen: Kreutzersonate 2001 
         Suomentaja: Titia Schuurman  ;  Kansi: Eliza Karmasalo

KIRJA on omasta hyllystä.
Helmet-haasteessa kirja sopii kohtaan 48. Kirja kertoo näkövammaisesta henkilöstä. Kuukauden kieli oli hollanti kesäkuussa. Kirja on Kirjahyllyn aarteita.