Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta

Inka Nousiaisen viime vuonna julkaistu Kirkkaat päivä ja ilta oli hieno kirja, jonka lukemisesta tuli tyytyväinen olo siitä, että oli nauttinut jotain hyvää ja mieltä kiehtovaa. Teoksessa kolmen henkilön palasina kerrotut elämäntarinat kietoutuivat yhteen yllätyksellisellä tavalla ja muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden, joka jätti lukijan mielikuvituksellekin tilaa.

On Edla, joka elää ikääntyneen naisen elämäänsä kerrostalokodissaan tässä ajassa. Hän tassuttelee parvekkeelle ja valittaa ruokapalvelun lähetille ruuasta vain saadakseen tämän sanomaan enemmän kuin kolme sanaa. Muistot ovat lähellä, lapsuuden perhe ja sotavuodet lääkintälottana. Yhtenä päivänä hän lähtee pitkästä aikaa ulos kävelemään ja havahtuu yhtäkkiä keskellä risteystä siihen, että joku nuori mies taluttaa hänet turvaan tööttäilevien autojen keskeltä.

On Viljami. Hänestä tulee Edlan tuttu ja kodissa vierailija päivänä, jolloin hän on aamulla kuullut tulevansa isäksi. Hämmästys valtaa hänet, hehän ovat Veeran kanssa ystäviä, kuin sisko ja veli, ja vain kerran tapahtui se, mitä kumpikaan ei oikeastaan halunnut. Nyt hän kuulee Edlan tarinan ja Edlan siskon tarinan.

On Iida. Edlan vanhempi sisko on valmistunut kansakoulunopettajaksi ja on ensimmäisessa opettajan paikassaan kaukana lapsuudenkotoaan. Eletään talvisotaa edeltävää vuotta, ja Iidan sillalla kohtaama mies valtaa nuoren naisen ajatukset, tunteet ja elämän niissä muutamassa kohtaamisessa, jotka heillä on ennen Eliaan rintamalle lähtöä. Kirja on mielestäni eniten juuri Iidan tarina, vaikka niin Edla kuin Viljamikin ovat tärkeitä.

Inka Nousiaisen pienoisromaani valloitti minut, pidin kovasti sen tarinasta ja kauniista kielestä. Taitavasti ja eleettömästi avautui sisarusten ja sukupolvien tarina kerros kerrokselta, ja tunteet ja teot tulivat liki. Eri kertojien äänet ja aikatasot vuorottelivat kirjassa, ja kertojan vaihdos näkyi tekstin asettelussakin: Viljamin luvut alkoivat aina tavallista suuremmalla alkukirjaimella, Edlan luvuissa ensimmäinen lause oli aina kursivoitu, kummatkin ilman otsikkoa. Iidan lukujen ensimmäiset lauseet oli painettu otsikoiksi kuin ne olisi kirjoitettu vanhalla kirjoituskoneella, samalla fontilla kuin sanat kirjan kannessakin.

KIRJAN lainasin kirjastosta. Haasteosallistus: Ihminen sodassa -lukuhaaste, jossa etenen alokkaasta sotamieheksi, sekä Mikä minusta tulee isona? -haaste, jossa kirjaan opettajan ammatin Iidan koulutyön kuvausten kunniaksi ja pääsen kolmannella kirjalla oppipojaksi.

Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta, 125 s.
Kustantaja: Siltala 2013

Graafinen suunnittelu: Satu Ketola