lauantai 20. toukokuuta 2017

Mari Pyy: Kadonnut


Tyttö katoaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta Espoossa. Ensin odotellaan, tuleeko tyttö takaisin, ja sitten hälyteään poliisi. Viivyttelyllä on syynsä, ja virkavaltakin ryhtyy nihkeästi etsintöihin. Usein turvapaikanhakijat vain jatkavat matkaansa toiseen maahan sanomatta siitä kenellekään. Nasimin tapauksessa tosin mietityttää se, ettei hän ollut vielä saanut turvapaikkapäätöstä. Yleensä katoamiset tapahtuvat vasta kielteisen päätöksen jälkeen.

Takakannessa kirja esitellään näin: "Kadonnut on espoolaisen Mari Pyyn vahvasti elämänmakuinen ja kantaa ottava esikoisjännityskirja." Ja että Pyy on työskennellyt alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottotyössä. Jännityskirjan päähenkilö ei olle poliisi eikä etsivä, vaan vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä Inka Uusimaa. Hänen ansiotaan on, että Nasimin katoamista ylipäätään aletaan tutkia, sillä Inka ei usko, että Nasim olisi vain jatkanut matkaa Lontooseen.

Vaikka sosiaalityöntekijä Inka Uusimaa päätyy itsekin tutkimaan katoamistapausta ja joutuu hengenvaaraan niin tehdessään, kovin jännittäväksi kirjaa ei voi sanoa. Paikoin se on luennoiva, kun joku käyttää pitkän puheenvuoron ja selvittää faktatietoja maahanmuuttajista tai joku toinen selvittää kirjeessä, miten järjestäytynyt rikollisuus toimii ihmiskauppaa käydessään. Mielenkiintoinen kirja kuitenkin kieltämättä on, ajankohtaisempi nyt kuin silloin, kun se julkaistiin. Sitä on helppo lukea ajatellen, että tällaisia asioita todella tapahtuu, juuri näin. Enkä ole sjatuksineni yksin: Ihmisiä_muuttoliikkeessä -sivusto haastatteli Mari Pyytä ja kirjoitti Kadonnut-kirjasta otsikolla "Fiktiota, joka voisi olla faktaa."

           Mari Pyy: Kadonnut, 261 s.
           Kustantaja: Myllylahti 2013


KIRJA on kirjastolaina.
HAASTEET: 100 suomalaista kirjaa (no 34), Muuttoliikkeessä-lukuhaaste

4 kommenttia:

  1. Juoni vaikuttaa tosiaan ajankohtaiselta ja sellaiselta, että kirjassa olisi ainesta hyvinkin jännittäväksi teokseksi. Sääli, jos hyvä idea on hieman lyttääntynyt liian luennoimisen alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmaan vaikea kirjoittaa kantaa ottavaa, yhteiskunnallista dekkaria sortumatta luennoimiseen tai muuhun osoittelemiseen. Miten saada se kaikki (tarpeellinen) informaatio luontevasti dialogiin, kas siinä haaste.

      Poista
  2. Hei! Onkohan sähköpostini tullut perille? Voitit runokirjan Kirjojen kauneudesta -blogini arvonnassa :) Laitathan osoitteesi tulemaan, niin lähetän kirjan. Sähköpostiosoitteeni on syksynlehtia77(at)gmail.com. Jos en kuule sinusta, niin jossain vaiheessa arvon kirjan uudestaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon voitosta, ihanaa! Kävin vastaamassa sähköpostiisi.

      Poista

Kiitos kommentistasi!