Väitän, että dekkari voi olla aurinkoinen. Jonkin laajalle levinneen kirjoittamiskäytännön mukaan Pohjolassa (lue: Suomessa ja Skandinaviassa) julkaistun rikoskirjan sankarin tulee olla yksin elävä ihminen (lue: eronnut tai leski), jolla on jonkin sortin ongelma tai useampia (lue: alkoholi- tai muu riippuvuus, työnarkomania, avioeroprosessi päällä) ja joka yksinään tai työtoverin kanssa synkeässä säässä pohtii rikostapauksen sisäistä dynamiikkaa ja motivaatiota. Poikkeuksia toki löytyy. Aurinkoinen dekkari taas on kerrassaan toista maata.
Kolkosta nimestään huolimatta Terttu Autereen rikoskirja Kuokkavieraana kuolema on aurinkoinen, ja siihen löytyy ilmiselviä syitä.
Kirja alkaa häillä, ja miten kesähäät idyllisessä järvenrantakaupungissa voisivat olla muuta kuin aurinkoiset, kun kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä saa toisensa. Tätä tiedettiin jo odottaa, sillä Autereen edellisen kirjan Kaunis mutta kuollut lopussa jo sovittiin hääpäivästä. Sopijina olivat lääninrikospoliisin etsivä Juhani Kuikka ja hänen morsiamensa, äidinkielenopettaja Onerva Ojala. Ja vaikka yksi häävieraista lyyhistyy hengettömänä viinilasinsa ääreen, sitä pidetään valitettavana sairauskohtauksena, ja onneksi hääpari oli siinä vaiheessa jo ehtinyt lähteä viettämään kuherruskuukauttaan.
Pian selviää, että kuolleen naisen, rouva Enni Lundenin, kohtaloksi ei tullut sairaus, vaan myrkky, jonka joku oli tipauttanut hänen lasiinsa. Murha on vakava rikos, mutta teoksen aurinkoisuutta ei pysty pimentämään se, että siinä kuolee henkilö, joka esitetään varsin epämiellyttävänä. Rikospoliisissa on huono tilanne: yksi etsivistä on lomalla ja tavoittamattomissa - eletään 30-lukua eikä kännyköistä edes uneksita vielä - ja toinen työkyvytön vasta operoidun umpilisäkkeen jäljiltä. Niinpä Juhani Kuikka velvoitetaan remmiin, ja hän keskeyttää kuherruskuukauden, jota on ollut viettämässä nuorikkonsa kanssa täysihoitolassa, joka tuli heille kummallekin tutuksi kirjassa Kuolema Eedenissä.
Niinpä etsivä Kuikka palaa vaimonsa kanssa tämän kotikaupunkiin ja anoppinsa lihapatojen äärelle. Hän tutkii murhatapausta kaupungin konstaapelien Kämäräisen ja Kiiskisen kanssa. Jututetaan rouva Lundenin miestä ja palveluskuntaa, sisarta, ja hääpaikan, Seurahuoneen, henkilökuntaa. Puitteet ovat valoisat: kaunis kesäkaupunki järven rannalla, aurinkoa ja uintiretkiä, lämpöä ja elokuun samettisia iltoja, jolloin tuore aviopari tekee pitkiä kävelyretkiä tai kuhertelee puutarhakeinussa. Rikostutkinta junnaa päiväkausia paikallaan. Ilmeisiä epäiltyjä on yksi, mahdollisia muutama muukin, mutta vasta kirjan lopussa selviää, miten rikos tapahtui, kuka on syyllinen ja miksi.
Onervan kotikaupunki, häitten ja rikoksen tapahtumapaikka, on idyllinen kesäkaupunki, johon virtaa matkailijoita. Terttu Autere sijoittaa rikoskirjansa eri paikkakunnille, joita hän ei nimeä, mutta kertoo niistä kyllä riittävästi, jotta ne on mahdollista tunnistaa. Tai ainakin kuukkelin avulla arvata. Tämän kirjan paikkakunta oli minulle taas helpompi keksiä, kunhan olin muistuttanut itseäni siitä, että oltiin Itä-Suomessa 1930-luvulla, jolloin itäraja oli kartalla toisessa kohtaa kuin nykyisin. Lukijana saan siis toimia salapoliisina ja jäljittää tapahtumapaikan annettujen vihjeiden perusteella. Hauskaa!
Sarjan akaisemmissa osissa Onerva on osallistunut aktiivisesti rikosten ratkaisuun, mutta nyt hän jää siitä syrjään. Hänen äitinsä sen sijaan ei malta olla utelematta tutkinnan kulusta, kun kerrän vävy, läänin rikosetsivä, nyt asuu hänen talossaan ja syö hänen herkkuruokiaan, mutta Juhani toimii ammatillisesti eikä paljasta salaisuuksia tunnetusti juoruilunhaluiselle anopilleen.
Juhani Kuikka -sarjassa julkaistut kirjat:
Kuka murhasikaan rouva Holmin? (2014)
Kuolema Eedenissä (2016)
Kaunis mutta kuollut (2017)
Kuokkavieraana kuolema (2019)
Terttu Autere: Kuokkavieraana kuolema, 281 s.
Kustantaja: Karisto 2019
Kansi: Pirta Syrjänen
KIRJAN lainasin kirjastosta.
MUUALLA: Luetut kirjat ("Huikea ja tyylikäs vanhanajan rikostutkinta Komisario Palmu -hengessä.")
Helmet-haasteessa tämä sijoittuu hyvin kohtiin 1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot, 49. Vuonna 2019 julkaistu kirja.
Kolkosta nimestään huolimatta Terttu Autereen rikoskirja Kuokkavieraana kuolema on aurinkoinen, ja siihen löytyy ilmiselviä syitä.
Kirja alkaa häillä, ja miten kesähäät idyllisessä järvenrantakaupungissa voisivat olla muuta kuin aurinkoiset, kun kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä saa toisensa. Tätä tiedettiin jo odottaa, sillä Autereen edellisen kirjan Kaunis mutta kuollut lopussa jo sovittiin hääpäivästä. Sopijina olivat lääninrikospoliisin etsivä Juhani Kuikka ja hänen morsiamensa, äidinkielenopettaja Onerva Ojala. Ja vaikka yksi häävieraista lyyhistyy hengettömänä viinilasinsa ääreen, sitä pidetään valitettavana sairauskohtauksena, ja onneksi hääpari oli siinä vaiheessa jo ehtinyt lähteä viettämään kuherruskuukauttaan.
Pian selviää, että kuolleen naisen, rouva Enni Lundenin, kohtaloksi ei tullut sairaus, vaan myrkky, jonka joku oli tipauttanut hänen lasiinsa. Murha on vakava rikos, mutta teoksen aurinkoisuutta ei pysty pimentämään se, että siinä kuolee henkilö, joka esitetään varsin epämiellyttävänä. Rikospoliisissa on huono tilanne: yksi etsivistä on lomalla ja tavoittamattomissa - eletään 30-lukua eikä kännyköistä edes uneksita vielä - ja toinen työkyvytön vasta operoidun umpilisäkkeen jäljiltä. Niinpä Juhani Kuikka velvoitetaan remmiin, ja hän keskeyttää kuherruskuukauden, jota on ollut viettämässä nuorikkonsa kanssa täysihoitolassa, joka tuli heille kummallekin tutuksi kirjassa Kuolema Eedenissä.
Niinpä etsivä Kuikka palaa vaimonsa kanssa tämän kotikaupunkiin ja anoppinsa lihapatojen äärelle. Hän tutkii murhatapausta kaupungin konstaapelien Kämäräisen ja Kiiskisen kanssa. Jututetaan rouva Lundenin miestä ja palveluskuntaa, sisarta, ja hääpaikan, Seurahuoneen, henkilökuntaa. Puitteet ovat valoisat: kaunis kesäkaupunki järven rannalla, aurinkoa ja uintiretkiä, lämpöä ja elokuun samettisia iltoja, jolloin tuore aviopari tekee pitkiä kävelyretkiä tai kuhertelee puutarhakeinussa. Rikostutkinta junnaa päiväkausia paikallaan. Ilmeisiä epäiltyjä on yksi, mahdollisia muutama muukin, mutta vasta kirjan lopussa selviää, miten rikos tapahtui, kuka on syyllinen ja miksi.
Onervan kotikaupunki, häitten ja rikoksen tapahtumapaikka, on idyllinen kesäkaupunki, johon virtaa matkailijoita. Terttu Autere sijoittaa rikoskirjansa eri paikkakunnille, joita hän ei nimeä, mutta kertoo niistä kyllä riittävästi, jotta ne on mahdollista tunnistaa. Tai ainakin kuukkelin avulla arvata. Tämän kirjan paikkakunta oli minulle taas helpompi keksiä, kunhan olin muistuttanut itseäni siitä, että oltiin Itä-Suomessa 1930-luvulla, jolloin itäraja oli kartalla toisessa kohtaa kuin nykyisin. Lukijana saan siis toimia salapoliisina ja jäljittää tapahtumapaikan annettujen vihjeiden perusteella. Hauskaa!
Sarjan akaisemmissa osissa Onerva on osallistunut aktiivisesti rikosten ratkaisuun, mutta nyt hän jää siitä syrjään. Hänen äitinsä sen sijaan ei malta olla utelematta tutkinnan kulusta, kun kerrän vävy, läänin rikosetsivä, nyt asuu hänen talossaan ja syö hänen herkkuruokiaan, mutta Juhani toimii ammatillisesti eikä paljasta salaisuuksia tunnetusti juoruilunhaluiselle anopilleen.
"Maistui oikein hyvältä, kiitos", Juhani Kuikka sanoi, vaikka vallan hyvin tiesi, mitä anoppi tarkoitti. Anoppi piti nyt vaan alusta asti saada ymmärtämään, että mitään tietoja ei herunut ulkopuolisille, ei edes anopille, ennen kuin tutkimukset oli saatu loppuun. Tutkimusten alku oli aina ärsyttävää hapuilua, neulan etsimistä heinäsuovasta. Jossain vaiheessa tutkimukset sitten lähtivät kuin lentoon. Ja lopuksi löytyi ratkaisun avain. Mutta se vei aikansa, vaati kärsivällisyyttä ja sitkeyttä."Aurinkoinen ja viihdyttävä välipalakirja sellaiseen hetkeen, kun haluaa uppoutua menneeseen maailmaan ja hyvähenkiseen vanhan ajan rikoskirjaan. Suosittelen kesälomalukemiseksi, mikäli cozy crime -henkiset dekkarit maistuvat. Teoksella on mainion nostalginen kansi, Pirta Syrjäsen suunnittelema. Jatkoa sarjaan odotellessa.
Juhani Kuikka -sarjassa julkaistut kirjat:
Kuka murhasikaan rouva Holmin? (2014)
Kuolema Eedenissä (2016)
Kaunis mutta kuollut (2017)
Kuokkavieraana kuolema (2019)
Terttu Autere: Kuokkavieraana kuolema, 281 s.
Kustantaja: Karisto 2019
Kansi: Pirta Syrjänen
KIRJAN lainasin kirjastosta.
MUUALLA: Luetut kirjat ("Huikea ja tyylikäs vanhanajan rikostutkinta Komisario Palmu -hengessä.")
Helmet-haasteessa tämä sijoittuu hyvin kohtiin 1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot, 49. Vuonna 2019 julkaistu kirja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!