Kirja katukatista ja hänen isännästään on samaan aikaan karhea ja hellyttävä. Hellyttävän siitä tekee kulkukissan ja katusoittajan spontaanisti alkanut ystävyys ja myöhemmin - työtoveruus. Karhean tarinasta tekee se, että löytäessään toisensa niin mies kuin kissakin ovat huonossa kunnossa ja kummankin elämä on ollut selviämistä kadulla päivästä toiseen.
James Bowen on lontoolainen katusoittaja, joka nuoruudessaan joutui huonoon seuraan, kuten sanonta kuuluu. Nyt hän on metadonihoidossa parantuakseen heroiiniriippuvuudesta. Eräänä päivänä hän löytää oranssin, huonokuntoisen kollin asuintalonsa alakerrasta, ja kun kissa on siellä seuraavinakin päivinä, hän kutsuu tämän asuntoonsa. Kissa asettuu sinne kuin kotiinsa, saa ruokaa ja eläinlääkärin hoitoa.
Kun Bob - sillä sen nimen James kissalle antaa - on riittävän terve, se seuraa yhtenä päivänä Jamesia Lontoon keskustaan, kun mies menee tavanomaiselle soittopaikalleen kitaransa kanssa. Bob osoittautuukin varsin hyödylliseksi työtoveriksi. Turistit ja lontoolaiset pysähtyvät juttelemaan ja silittämään ystävällistä ja persoonallista kollikissaa ja samalla heittävät lanttinsa Jamesin hattuun. Kissa tuo lisääntyneitä tuloja, ja James saa vähän huokaista. Rahaa tulee tarpeeksi vuokran maksuun ja kummankin ruokaan, ja riittääpä sitä valjaisiin ja muihin kissan tykötarpeisiin.
Jamesin ja Bobin kohtaamisella on suuri merkitys kummallekin. Bobin aikaisemmista vaiheista ei ole mitään tietoa, mutta kissoja tunteva James päättelee, että se on joskus elänyt ihmisten hoidossa ja sitten joutunut katukissaksi ja kokenut melkoisen kovia. Nyt Bobilla on oma koti ja kupissa ruokaa säännöllisesti. Jamesin elämälle Bob antaa uuden suunnan. James haluaa saada elämänsä raiteilleen, jotta pystyisi huolehtimaan Bobista. Sen tähden hän hakeutuu vieroitushoitoon päästäkseen irti metadonista.
James Bowenin omaelämäkerrallinen kirja Katukatti Bob : Kissa joka muutti elämäni on helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Hellyttävyydestään huolimatta se ei ole eläinsöpöstelyä, Jamesin elämä on sen verran karikkoista. Jopa työtoveri Bob tuo lisätuoton ohella ongelmia: kateelliset katutaitelijat ja lehdenmyyjät eivät katso hyvällä oranssinpunaista kehräävää ja karvaista kassamagneettia.
Jotain uutta opin. En nimittäin tiennyt, että Lontoon katutaiteilijoilla on kullakin juuri hänelle osoitettu alue, millä ammattiansa harjoittaa. Samoin brittilehti Big Issuen myyjillä. Jamesille Big Issue antoi mahdollisuuden ansaita elantonsa lehtiä myymällä, kun muun työn saanti oli hänen huumetaustansa takia mahdotonta. Suomessa vastaavan lehden nimi on Iso numero.
Kirjasta jäi mukava olo, ja Jamesin ja Bobin tulevaisuus vaikutti toiveikkaalta.
James Bowen: Katukatti Bob : Kissa joka muutti elämäni, 268 s.
Kustantaja: WSOY 2014
Alkuperäinen: A Street Cat Named Bob, 2012, suom. Kimmo Paukku
KIRJAN lainasin kirjastosta.
Muualla Katukatti Bob on voittanut ystäviä kirjablogeissa Anna minun lukea enemmän, Kirjakaapin avain, Kirjasähkökäyrä, Ullan Luetut kirjat,
James Bowen on lontoolainen katusoittaja, joka nuoruudessaan joutui huonoon seuraan, kuten sanonta kuuluu. Nyt hän on metadonihoidossa parantuakseen heroiiniriippuvuudesta. Eräänä päivänä hän löytää oranssin, huonokuntoisen kollin asuintalonsa alakerrasta, ja kun kissa on siellä seuraavinakin päivinä, hän kutsuu tämän asuntoonsa. Kissa asettuu sinne kuin kotiinsa, saa ruokaa ja eläinlääkärin hoitoa.
Kun Bob - sillä sen nimen James kissalle antaa - on riittävän terve, se seuraa yhtenä päivänä Jamesia Lontoon keskustaan, kun mies menee tavanomaiselle soittopaikalleen kitaransa kanssa. Bob osoittautuukin varsin hyödylliseksi työtoveriksi. Turistit ja lontoolaiset pysähtyvät juttelemaan ja silittämään ystävällistä ja persoonallista kollikissaa ja samalla heittävät lanttinsa Jamesin hattuun. Kissa tuo lisääntyneitä tuloja, ja James saa vähän huokaista. Rahaa tulee tarpeeksi vuokran maksuun ja kummankin ruokaan, ja riittääpä sitä valjaisiin ja muihin kissan tykötarpeisiin.
Jamesin ja Bobin kohtaamisella on suuri merkitys kummallekin. Bobin aikaisemmista vaiheista ei ole mitään tietoa, mutta kissoja tunteva James päättelee, että se on joskus elänyt ihmisten hoidossa ja sitten joutunut katukissaksi ja kokenut melkoisen kovia. Nyt Bobilla on oma koti ja kupissa ruokaa säännöllisesti. Jamesin elämälle Bob antaa uuden suunnan. James haluaa saada elämänsä raiteilleen, jotta pystyisi huolehtimaan Bobista. Sen tähden hän hakeutuu vieroitushoitoon päästäkseen irti metadonista.
James Bowenin omaelämäkerrallinen kirja Katukatti Bob : Kissa joka muutti elämäni on helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Hellyttävyydestään huolimatta se ei ole eläinsöpöstelyä, Jamesin elämä on sen verran karikkoista. Jopa työtoveri Bob tuo lisätuoton ohella ongelmia: kateelliset katutaitelijat ja lehdenmyyjät eivät katso hyvällä oranssinpunaista kehräävää ja karvaista kassamagneettia.
Jotain uutta opin. En nimittäin tiennyt, että Lontoon katutaiteilijoilla on kullakin juuri hänelle osoitettu alue, millä ammattiansa harjoittaa. Samoin brittilehti Big Issuen myyjillä. Jamesille Big Issue antoi mahdollisuuden ansaita elantonsa lehtiä myymällä, kun muun työn saanti oli hänen huumetaustansa takia mahdotonta. Suomessa vastaavan lehden nimi on Iso numero.
Kirjasta jäi mukava olo, ja Jamesin ja Bobin tulevaisuus vaikutti toiveikkaalta.
James Bowen: Katukatti Bob : Kissa joka muutti elämäni, 268 s.
Kustantaja: WSOY 2014
Alkuperäinen: A Street Cat Named Bob, 2012, suom. Kimmo Paukku
KIRJAN lainasin kirjastosta.
Muualla Katukatti Bob on voittanut ystäviä kirjablogeissa Anna minun lukea enemmän, Kirjakaapin avain, Kirjasähkökäyrä, Ullan Luetut kirjat,