Minna Canth: Agnes (selkomukautus)

Naistenviikon merkeissä luin Minna Canthin pitkän novellin Agnes - se on naisen kirjoittama ja sen nimessä on naisen nimi, ei kuitenkaan viikon nimipäiväsankarin. Teos on varsinainen klassikko, jonka luin Tuija Takalan tekemänä selkomukautuksena.

Agnes ja Liisi olivat koulukavereita suomalaisessa pikkukaupungissa ja hyviä ystäviä. Koulun jälkeen elämä kuitenkin eroitti ja vei kummankin omaa polkuaan. Liisi meni naimisiin Antin kanssa ja sai kolme lasta, joista nuorin on novellissa vasta vauva. Agnes taas meni maailmalle, ja kerrottiin, että hän olisi Pietarissa asti.

Kotikaupungissa järjestetyissä laulujuhlissa Liisi näkee viehättävästi pukeutuneen ja kauniin naisen, jonka ympärillä pyörii useita miehiä ilmeisen ihastuneita häneen. Liisin yllätykseksi hän tunnistaa naisen, sehän on hänen ystävänsä Agnes. Naiset tervehtivät toisiaan, ja Liisi kutsuu vanhan koulutoverinsa kylään kotiinsa.

Liisi on iloinen saadessaan olla ihailemansa ystävänsä kanssa, mutta huomaa myös pian, että tämä Agnes on eri ihminen kuin kouluaikainen Agnes. Iloon sekoittuu myös muita tunteita, kun Liisi huomaa, miten hyvin Antti viihtyy Agneksen seurassa, miten hänkin lumoutuu pietarilaisesta kaunottaresta. Asiaa ei auta se, että Antti mielellään vie Agnesin retkille kaupungin ympäristöön, kun Liisi jää lasten kanssa kotiin.

Novellissa Minna Canth tuo rinnakkain kaksi erilaista naiskuvaa ja arvomaailmaa. Liisin elämä on sujunut perinteisesti, hän on ollut naimisissa viisi vuotta ja ehtinyt saada kolme lasta ja arvostaa kotia ja perhettä. Agnes on vapaamielinen arvoiltaan ja käyttänyt vapauttaan valitakseen oman elämäntapansa Pietarissa. Canth ei moralisoi, mutta novellin loppu nostaa mieleeni kysymyksen, kumpi naisista on loppujen lopuksi vapaampi valinnoissaan ja onnen ja elämän mielen etsinnässään. 

Tämä oli ensimmäinen kirja, jonka luin selkomukautuksena. Sellaisena se oli helppolukuinen, juoni,teemat ja tunnemaailma avautuivat hyvin, vaikken ollut Agnesiin aiemmin tutustunutkaan. Selkomukautuksen jälkeen lukaisin myös alkuperäisen Agneksen SKS:n julkaisusta, ja vaikka nautin vanhan suomen kielen ja vanhahtavien ilmaisujen lukemisesta, täytyy myöntää, että (vanhaa kirjallisuutta vähemmän lukeneille) selkomukautus varmasti avaa Canthin novellia helpommin ja paremmin.

Selkomukautus on vapaasti ladattavissa verkosta. Lisää voit lukea mukautuksen tekijän Tuija Takalan blogista Tuijata. Kulttuuripohdintoja. Kirjoituksessaan hän avaa kiinnostavasti myös selkomukautuksensa periaatteita ja antaa linkin verkkojulkaisuun.

         Minna Canth: Agnes, 65 s, e-kirja (PDF)
         Selkomukautus: Tuija Takala
         Julkaisija: Tuija Takala 2019

         Minna Canth: Agnes, kokoelmassa Kauppa-Lopo, Agnes, s. 53-140
         Kustantaja: SKS 1999 (1. p. 1892 kokoelmassa Novelleja 2, Otava)

KIRJAT ovat oman hyllyn aarteita - toinen e-kirjahyllyssä ja toinen painettuna.
MUUALLA Agneksesta: Kirjapöllön huhuiluja, Tuijata, Yöpöydän kirjat

Tämä kirja on haasterohmu.

Osallistun kirjalla Naistenviikkohaasteeseen,
Klaaran päivän selkokirjahaasteeseen,
Kirjahyllyn aarteet -haasteeseen sekä 
Joka päivä on naistenpäivä -klassikkokirjojen haasteeseen.
Kirjankansibingossa ruksaan ruudun "Nainen". 

Markus Ahonen: Jäljet

Helsinkiläisessä elokuvateatterissa surmataan mies kesken toimintaelokuvan. Kukaan ei huomaa mitään, ennen kuin näytös päättyy ja teatterin työntekijät näkevät yhden katsojan jääneen paikalleen istumaan. Yksi isku takaapäin, katsomon tuolin läpi, on osunut suoraan uhrin sydämeen. Tekijä on haihtunut kuin tuhka tuuleen, itsestään merkkiä jättämättä. Tai ei aivan. Kadulta löytyy erikoinen kengän jälki, jossa on enkelin kuva ja pudonnutta verta.

Näillä tapahtumilla alkaa Markus Ahosen murhamysteeri Jäljet, jossa ensimmäistä terävällä veitsellä surmattua uhria seuraa toinen, sitä kolmas ... Surmat tapahtuvat aivan Helsingin keskustassa, hyvin julkisilla paikoilla, eikä tekijästä silti saada kummoisiakaan tuntomerkkejä. Hänet nähnyt rouva kuolee sydänpysähdykseen Meilahden sairaalassa.

Surmia tutkii rikosylikonstaapeli Markku Isaksson työtovereineen. Tämä on Ahosen kolmas Isaksson-kirja, mutta ei haitannut yhtään, vaikken ollut aikaisempia osia lukenutkaan. Isaksson on kokenut rikostutkija, ja lukija pääsee kurkistamaan hänen työ- ja päättelytapoihinsa. Yksityiselämässään ylikonstaapeli elää onnellisen herkässä rakkaussuhteessa avovaimonsa kanssa, joka on poliisi hänkin, tosin nyt sairaslomalla. Heillä on yhteinen suru lapsettomuudesta.

Kirjan luvuissa vuorottelevat niin Isakssonin ja tutkinnan näkökulmat kuin surmatöiden tekijänkin ajatukset. Näin lukija alkaa aavistella, minkälaisesta tekijästä on kysymys ja mitkä saattaisivat olla motiivit, vaikka ne selviävät täysin vasta aivan lopussa niin lukijalle kuin poliiseillekin. Kirjan loppu yllätti minut täysin, ja päällimmäinen tunne mielessä oli lähinnä sääli. Muutenkin tunnemaailma teoksessa oli monipuolisempi kuin monissa muissa poliisiromaaneissa.

Jäljet koukutti lukemaan. Se ei mässäillyt raakuuksilla, vaan ennemminkin etsi tekojen syitä lapsuuden kokemuksista ja koetuista epäoikeudenmukaisuuksista. Ripaus mystiikkaa sai realistiset selitykset, enimmäkseen, eikä hengellisyyttäkään oltu täysin unohdettu. Joitain painovirheitä oli jäänyt tekstiin, ja ajoittain lauseitten monimutkainen rakenne pakotti kertaamaan juuri luetun pätkän, mikä ei dekkarin jännityksen kannalta ollut kovin mukavaa. Juoni oli kuitenkin varsin houkuttava ja Markku Isaksson oikein sympaattinen sankari sarjalle. 

Minusta on mukava lukea romaaneja, jotka sijoittuvat tuttuihin paikkoihin. Käyn harvoin elokuvissa, mutta aikaisemmin tässä kuussa menin Helsingissä koulutuspäivän päätteeksi katsomaan filmiä elokuvateatteri Maximiin, jossa olin ensimmäistä kertaa. Sali oli vanhanaikaisen oloinen ja viehättävä, seinällä komeilikin vuosiluku 1909. Ihan tuon elokuvissa käynnin takia Jäljet imaisi mukaansa heti alusta asti, sillä kirjan ensimmäinen rikos tapahtui juuri Maximissa Kluuvikadulla.

KIRJA on tarjottu arvostelukappale, kiitokset! Luin sen e-kirjana eli pdf-tiedostona tietokoneellani. Haasteosallistus: Rikoksen jäljillä.


Markus Ahonen: Jäljet, 158 s
Kustantaja: Smashwords 2014, E-kirja, PDF-tiedosto
Kannen suunnittelu: Tatiana Vila
Kannen Helsinki-kuva: Markus Ahonen