Näytetään tekstit, joissa on tunniste Virtanen Rauha S.. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Virtanen Rauha S.. Näytä kaikki tekstit

torstai 29. kesäkuuta 2017

Rauha S. Virtanen: Seljan tytöt


Neljä kouluikäistä tyttöä tätinsä, tai oikeammin isotätinsä, hoivissa. Äiti kuollut, isä palaa kotiin oltuaan kaksi vuotta hoidettavana keuhkotautiparantolassa. Tästä asetelmasta lähtee liikkeelle Rauha S. Virtasen nuortenromaani Seljan tytöt, joka on hänen esikoisteoksensa ja alkuna Selja-sarjalle.

Pian tilanne perheessä lähtee kehittymään, kun kirjailijaisä tuo sunnuntaipäivälliselle sairaanhoitajattaren, Rea Meren, johon hän on tutustunut sairaalassa. Reasta tulee isän uusi vaimo, ja tytöt sopivat, etteivät tule ikinä hyväksymään Reaa. Ystävällisyydellään, herttaisuudellaan ja viisaudellaan tämä kuitenkin voittaa tytöt puolelleen. Viimeisenä taipuu Margarita, joka on pienenä vauvana menettänyt oman meksikolaisen äitinsä ja sitten sodassa suomalaisen isänsä. Hän on saanut Seljan sisarusparvesta kasvatuskodin, eikä kukaan oikeastaan edes muista, ettei Margarita ole syntynyt heidän perheeseensä.

Seljan perheen tytöt ovat ihanan persoonallisia, ja Rauha Virtanen tutustuttaa lukijan heihin jokaiseen. Kullakin on omat unelmansa ja harrastuksensa, Kris haluaa näyttelijäksi, Margarita balettitanssijaksi, Virva kirjailijaksi, ja kuopus Dodo soittaa pianoa ja viihtyy keittiössä. Tyttöjen päivät täyttyvät kouluasioista ja ystävistä, ja mukana ovat pojat, joista puhellaan ja kiusoitellaan paljon. Ihastusta on ilmassa, toveruutta, ja ajoittain kateutta ja mustasukkaisuutta sekä särkyneitä sydämiä. Reasta tulee ajan myötä kunkin tytön tuki ja ystävä. 

Seljan tytöt julkaistiin ensi kerran vuonna 1955, ja siinä näkyy oma aikansa. Sodasta ei ole kulunut pitkää aikaa, elämä on vaatimatonta ja joillekin todella köyhää. Nuoret perustavat kesälomallaan näytelmäkerhon ja kerholle oman lehden. Margaritan meksikolainen isoisä kirjoittaa ja kutsuu tytön luokseen, mistä nousee syvät pohdinnat identiteetistä ja isänmaasta. Kaikista pulmista ja kasvukivuista huolimatta Seljan tyttöjen elämä on onnellista ja melkeinpä ihanteellista. Lukukokemus oli nostalginen menneen maailman häivähdys, mutta sellaisena varsin viehättävä.

Kirjaa aloittaessani olin vama, että luin Seljan tytöt nuoruudessani, mutta täytyy todeta, ettei asia taida niin ollakaan. Jonkin muun Rauha S. Virtasen kirjan sen sijaan olen lukenut ja nyt blogiaikana hänen myöhempää tuotantoansa olevan, yhteiskunnallisia sävyjä saaneen nuortenromaanin Joulukuusivarkaus.

      Rauha S. VirtanenSeljan tytöt. E-kirja.
      Kustantaja: WSOY 1955. (Painetussa kirjassa 241 s.)


KIRJAN luin Ylen 101 kirjan valikoimasta Kansalliskirjaston verkkokirjastosta. Kirja on vuoden 1955 teos. Tämän kirjoituksen kuvituksena on kansikuva vuonna 2009 julkaistusta pokkarista.

MUUALLA: Krista, Nuori opettajatar, Sara (kirjoitus koko sarjasta)

HAASTEET: Helmet-lukuhaaste 2017 (42. Esikoisteos), 100 suomalaista kirjaa (no 45), Ajattomia satuja ja tarinoita -lukuhaaste, joka päättyy huomenna.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Rauha S. Virtanen: Joulukuusivarkaus


Vuoden vaihteen lukemisiini kuului Rauha S. Virtasen nuorten kirja Joulukuusivarkaus. Olen lukenut aikoinaan kirjailijan Selja-sarjaa ja sen perusteella odotin toisenlaista kirjaa kuin mitä käsissäni pitelin.

Joulukuusivarkaus ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1970, ja se on teemoiltaan selvästi 60-70-lukulainen. Yhteiskuntaluokkien erot ovat suuret. Eira on varattoman työläisperheen tytär, hän on itse postissa työssä ja hänellä on kolme nuorempaa sisarusta. Heistä Jarkko käy vielä koulua ja on joulun alla töissä kukkakaupan lähettinä. Perheen isä on sairaalloinen ja siksi työtön, äiti on työssä pankissa, ja rahan kanssa on tiukkaa. Erityisesti joulun alla se tuntuu, kun perheellä ei ole varaa joululahjoihin eikä kummoisiin jouluruokiinkaan.

Naapurissa asuu varakas Raikalan perhe, jonka lukiolaispoika Jusse on Eiraan ihastunut. Eirasta taas Lenni, vasemmistolainen opiskelija, on paljon jännittävämpi. Eirakin kuuluu samaan radikaaliin ryhmään, ja he puuhaavat mielenosoitusta jouluaatoksi.
"Se oli suunnattu joulunvieton mädännäisyyttä vastaan. Samalla se tietysti kohdistui kapitalismia vastaan, jonka houkuttelevimpia syöttejä oli juuri joulu." (s.165)
Ajallisesti kirjan tapahtumat sijoittuvat pariin päivään ennen joulua, yöhön ennen jouluaaton aattoa ja sen jälkeen aatonaattoon ja jouluaattoon, jolloin ajan tavan mukaan posti ja pankki ovat vielä täydessä työn touhussa puolet päivästä. Joulukuusivarkauteen alkusyynä on erään työnantajan epäoikeudenmukaisuus, mikä lisää vettä Eiran ja muiden vasemmistonuorten myllyyn. 

Kirjasssa oli kiintoisinta ajankuva.  Eniten hämmästytti romaanin poliittisuus, mutta olihan 70-luku varsin politisoitunutta vastakkaisasetteluineen myös teinien ja opiskelijoiden maailmassa. Sen vastapainona oli tavallista elämää kolmen naapureina asuvan perheen joulunalusvalmisteluista ja perheenjäsenten sekä naapureiden keskinäisistä suhteista.

          Rauha S. Virtanen: Joulukuusivarkaus, 212 s.
          Kustantaja: WSOY 1973 (1. painos 1970)
          Kansi: Katriina Viljamaa-Rissanen

KIRJAN lainasin kirjaston joulukirjojen näyttelyhyllyltä.

MUUALLA sen ovat lukeneet mm. Liisa / Luetut, lukemattomat ja Katja / Lumiomena.

HAASTE: Ullan Luetut kirjat -blogin Talven lukuhaaste 15.10.2015 - 29.2.2016. Ainon Sheferijm - Ajatuksia kirjoista! -blogissa alkama Kirjaherbario lukuhaaste, jossa komeilee nyt ensimmäisenä kerättynä kasvina "kuusi".