maanantai 5. syyskuuta 2016

Sun-mi Hwang: Kana joka tahtoi lentää

Kana joka tahtoi lentää on pienoisromaani. Sen voi lukea myös aikuisten ja lasten satukirjana, mutta se taipuu helposti paljon enempään. Kirjan teemat ovat ikiaikaisia ja yleisinhimillisiä, vaikka päähenkilö on Tähkä-niminen kana.


Sun-mi Hwang on tuottelias ja ilmeisen kuuluisa eteläkorealainen kirjailija. Kana joka tahtoi lentää on hänen tunnetuin teoksensa, ja on uskomatonta, että se pysyi Etelä-Korean bestseller-listoilla kymmenen vuoden ajan ja on käännetty lähes 30 kielellä. Se ilmestyi koreaksi jo vuonna 2000, mutta suomeksi vasta viime vuonna pian englantilaisen laitoksen perässä.

Tähkä-kana on munimaan tarkoitettu häkkikana, joka unelmoi vapaudesta niin paljon, että päättää lakata munimasta. Vapauden lisäksi se unelmoi omasta poikasesta, äidiksi tulosta, oman munan hautomisesta. Sitä onnistaa: se pääsee karkaamaan ja löytää ankan muniman munan pensaikosta. Tähkä hautoo munasta poikasen, jota se kasvattaa rakkaudella ja jota se puolustaa vimmaisen urhoollisesti ja ovelasti näädän hyökkäyksiltä. 

Tähkä on kana, joka hautoo ankan munimaa munaa, jonka isä on sorsa. Pikkuista eivät hyväksy joukkoonsa sen paremmin kanat kuin ankat tai sorsatkaan. Tähkä huolehtii Pikkuisesta vapaana ja villinä ja hurmioituu, kun poikanen lammelle päästyään osaa uida kuten ankka ainakin. Sitä ei kana ole pystynyt sille opettamaan. Sorsien muuttaessa talveksi lammelle ja näätien metsästäessä niitä Pikkuinen pääsee pakoon näädän kynsistä, kun se levittää siipensä ja nousee lentoon kuten sorsan lapsen kuuluukin. Tähkän Pikkuinen kasvaa hyljeksitystä ja toiseudestaan kärsivästä varmaksi ja vahvaksi linnuksi, jota muut arvostavat.

Vapautta ja äitiyden onnea seuraa luopuminen. Pikkuisesta on kasvanut uljas Verso, joka on löytänyt kutsumuksensa ja lähtee kevään tullen muuttomatkalle sorsalaumassa. Kun on rakastanut paljon, elämään kuuluva luopuminen tekee kipeää.

Kirja on faabeli, jonka voi lukea eläinsatuna, mutta myös vertauskuvanai elämästä ja ihmisyhteisöistä. Viisas pieni kirja, joka ei yhdellä lukukerralla tullut tyhjiin ammennetuksi. Kirjan jokaisen luvun alussa on viehättävä piirroskuvitus, jonka on tehnyt japanilainen taiteilija Nomoco.

KIRJA on lainattu kirjastosta.

MUUALLA kirja on luettu monissa blogeissa, muiden muassa: Eniten minua kiinnostaa tieKirjojen keskellä, LastenkirjapinoLukuneuvoja, Mummo matkalla, Ullan Luetut kirjat

HAASTE: Kurjen siivellä - Itä-Aasian lukuhaasta, johon saan näin Etelä-Korean mukaan Japanin ja Kiinan seuraksi.


     Sun-mi Hwang: Kana joka tahtoi lentää, 140 s.
     Kustantaja: Sitruuna Kustannus 2015
     Koreankielinen alkuteos: 
Madangeul naon amtak, 2000
     Suomennos englanninkielisestä laitoksesta: The Hen Who Dreamed She Could Fly, 2013
     Suomentaja: Hilla Hautajoki
     Kuvitus: Nomoco; Kansi ja taitto: Mico Björkqvist ja Elina Mickelsson

7 kommenttia:

  1. Kana joka tahtoi lentää on ihana kirja. Sen voi lukea satuna, mutta minuun se osui. Olin jópa surullinen kanan seurassa. Nyyh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on tosiaan ihana. Siinä on tunteita laidasta laitaan, ja kirjailija on eläytynyt äidin (äitikanan) odotukseen, onneen, huoleen ja suruun.

      Poista
  2. Tämä viehko pieni, suuri teos nasahti suoraan ihon alle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viehko ja pieni suuri ovat hyviä sanoja kuvaamaan tätä kirjaa!

      Poista
  3. Luin tämän lukusalissa ja kuten kuvailet hieno kirja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on nopealukuinen kirja, joten sen voi hyvinkin lukea lukusalissa. Sisältää kuitenkin isoja asioita.

      Poista
  4. Ihan mahtava ja itken vieläkin kanan kuolemasta heti jäi ihon alle ja kyllä susittelen tämä on hyvä pieni mutaa suuri kaunis teos jossa on elämän oppia

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!