E-kirjojen lukulaitetta minulla ei ole - jos tietokonetta ei oteta lukuun - mutta nyt päätin kokeilla, josko kännykästä olisi siihen virkaan. Tulossa oli useita junamatkoja Helsinkiin, joten kokeilumielessä latasin junalukemista WP puhelimeeni Project Gutenbergistä. Valitsin suomenkielisistä muutenkin lukulistallani olevan kotimaisen klassikon, Juhani Ahon Papin tyttären.
Häpeäkseni tunnustan, että en ole lukenut Aholta aiemmin muuta kuin joitain yksittäisiä kertomuksia ja lastuja. Papin tyttäressä olin yllättynyt siitä, miten taitavasti hän kuvasi nuoren Ellin ajatuksia, tunteita ja mielenliikkeitä.
Elli on lapsuudessaan kirkkoherranpappilan iloinen ja haaveileva lapsi, raisukin, joka kiipeää kellarin katolle ja myöhemmin koivuun näkemään maailmaa. Isä kuitenkin toruu siitä pilkaten. Elli taas...
" Äiti näki, että Elli punastui silmäteräänsä myöten ja ymmärsi, että isä oli koskenut arkaan paikkaan. Ei hän puhunut mitään eikä puhunut koko sinä päivänä. Ja yönsä hän makasi hiljaa, vaikka äiti oli pelännyt, että hän taas alkaisi uneksia. Mutta aamusella hän oli alakuloinen ja karttoi katsomasta ketään silmiin. Ja niin hän oli pitkän aikaa, ettei äiti saanut niihin nähdä. Ja kun sitten kerran sai, näytti hänestä, että tytön katse oli melkein kuin aikaihmisen. Eikä hän enää kertaakaan pyytänyt päästä puuhun eikä katolle."Elli pääsee kaupunkiin kouluun, missä häntä pidetään auttamattoman maalaisena. Hän osoittautuu kuitenkin hyväpäiseksi, ja kun ystäviä ei tahdo löytyä, hän lukee paljon kirjoja ja panostaa koulutehtäviinsä. Elli kokee ensirakkaudenkin, joka päättyy pettymyksen kyyneliin. Koulun päätyttyä Elli palaa kotipappilaan, jossa joutuu kamppailemaan oman vapaudenkaipuunsa ja kodin perinteisen uskonnollisen maailman kanssa, jossa naisella on vain yksi sallittu rooli: solmia vanhempien hyväksymä avioliitto. Kesällä pappilaan tulee vieraita, isälle avuksi tullut apupappi ja hänen kanssaan ylioppilas. Ellin sydäntä riepottelevat monenlaiset tunteet sinä kesänä.
Paitsi Ahon taiturimaista lapsen ja nuoren tytön sielunelämän kuvausta ihastelin Papin tyttäressä kirjailijan kieltä, elävää ja rikasta, soljuvaa ja aistivoimaista. Kirjassa on paljon vuoropuhelua, joka milloin sujuvasti, milloin kömpelösti ilmaistuna päästää puhujansa ajatuksiin. Kieli on vanhahtavaa ainakin tässä vuoden 1920 laitoksessa, mutta sellaisena se sopii hyvin Ellin tarinaan, joka julkaistiin ensimmäisen kerran joulun alla 1885.
"Vaan pohjoistuuli teki tehtävätään ja huuhteli vähitellen hänen mielialansa ympäristön sointuun. Ja hän heräsi ajattelemaan ja huomaamaan sitä mukaa, kuin tuuli jäähdytteli silmät ja posket. Silmä alkoi seurata venhettä, joka saaren takaa ilmestyi ja pyrki toista saarta kohti. Se katosi sen taa, eikä muita venheitä näkynyt."
Project Gutenbergin kirjat ovat kaikki tekijänoikeuksista vapaita ja siis ilmaisia. Yhdysvalloissa tekijänoikeuksista vapaita ovat kirjat, jotka on on julkaistu ennen vuotta 1923, Suomessa taas teokset, joiden tekijät ovat kuolleet vähintään 70 vuotta sitten - ja tekijöiksi lasketaan niin kirjailija(t) kuin mahdolliset kääntäjä(t) ja kuvittaja(t)kin. Tässä on linkki Project Gutenbergissä oleviin suomalaisiin teoksiin.
Oma Lumiani toimi oikein hyvin lukulaitteena. Latasin ilmaisen lukuohjelman, jossa säädin tekstin koon sopivaksi. Kokeilin lukemista sekä puhelimen pysty- että vaaka-asennossa, ja päädyin käyttämään enimmäkseen pystyasentoa. Jatkuvaksi lukukaveriksi en tätä kuitenkaan ota, sillä nautin enemmän isokokoisten sivujen lukemisesta - ja toistaiseksi ihan paperisena - mutta lyhyen matkan seuraksi tämä oli oivallinen valinta. Latasin jo joulunaikaa varten valmiiksi Dickensin Joululaulun sekä suomeksi että englanniksi, eli puhelinlukemista on luvassa jatkossakin.
Papin tyttären luki hiljattain myös Lurun luvut -blogin Luru ja aikaisemmin Tarukirjan Margit.
Juhani Aho: Papin tytär, E-kirja
Kustantaja: Project Gutenberg; digitoitu paperikirjasta: WSOY 1920 (alkuperäinen ilmestyi 1885 joulun alla)
Ladattu Project Gutenbergistä ilmaiseksi.
Onnittelut joululahja-arpajaiskirjan voitosta. Laita osoitteesi maimalaak@gmail.com jotta voin lähettää sinulle Kolme sekuntia teoksen. Onnea.
VastaaPoistaKiitos, kiitos! Kylläpä sattui hyvin, ainakin yksi lukulahja tulossa jouluksi siis. Olen lähettänyt osoitteeni sähköpostissa.
VastaaPoista