Jyrki Heino: Kello

Jyrki Heinon rikoskirjoilla on mainiot nimet, joihin mahtuu koko kirjan esittely. Näin oli jo esikoisdekkarissa Kellari. Viime vuonna ilmestyneen Kellon koko nimi kuuluu: 

Kello

Eli selonteko tapahtumista,

jotka käynnistyivät, kun luutnantti

Carl Wennehielm alkoi tutkia Kustaa III:n

sodassa taistelleen majurin katoamista.

Useita vuosia sodan jälkeen kadonneen majuri Magnus Swanstrålen isä, kenraali Pehr Swanstråle, alkaa tutkia poikansa katoamista. Ehkä majuri ei saanutkaan surmaansa, ehkä hän eli jossain vammaisena ja muistinsa menettäneenä tai hänet oli otettu sotavangiksi. Kun isää ei päästetä Pietariin tekemään tiedusteluja, hän etsii käsiinsä Turussa asuvan luutnantin, Carl Wennehielmin, ja pyytää tältä apua poikansa kohtalon selvittämiseen.

Wennehielm suostuu vastahakoisesti kyselemään asioita ainoastaan Turussa, mutta kun hän saa kutsun liittyä Ruotsin kuninkaan seurueeseen tämän Pietarin matkalla, luutnantilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin suostua.

Mitä oikein tapahtui Mikkelissä kesällä 1789, kun Kustaa III:n sodassa (1788-90) venäläiset hyökkääjät valtasivat kaupungin ja syntyneessä kaaoksessa majuri Swanstråle haavoittui ja katosi? Miten pari muuta haavoittunutta upseeria ja välskäri liittyivät tapahtumiin? Ja mikä oli saanut Kustaa III:n hyökkäämään paljon voimakkaamman vihollisen kimppuun? Mitä tekemistä Magnus Swanstrålella oli sodan syttymisen kanssa?

Wennehielm lähtee matkalle Pietariin liittyäkseen kuninkaan seurueeseen, kun 17-vuotias Ruotsin Kustaa IV Aadolf lähtee kosimaan Venäjän Katariina Suuren pojantytärtä, suuriruhtinatar Aleksandraa. Alkumatkalle luutnantti saa seuraa ystävästään Turun kaupunginviskaalista Appengrenistä, ja yhdessä miehet kyselevät ja selvittävät majurin kohtaloa Hämeenlinnassa ja Mikkelissa. Pietariin päästyään Wennehielm kuulee majuri Magnuksen päiväkirjoista, joihin tämä kirjoitti päivittäin kaikesta tapahtuneesta. Kukaan ei ole löytänyt niitä.

Tutkimukset saavat jatkoa Turussa. Majurin kohtalo selviää, päiväkirjat löytyvät yksi kerrallaan, mutta silti arvoituksia riittää, sillä Pietarin matkan jälkeen Turun seudulla surmataan useita sodan tapahtumiin liittyviä henkilöitä ja jopa Wennehielm välttää kuoleman vain täpärästi. Syyllisen selvittäminen on visaista, sillä motiivi tuntuu varsin hämärältä. Oiva luutnantti ja kaupunginviskaali kuitenkin löytävät murhien motiivit ja niiden tekijät.

Jyrki Heinon ensimmäisessä 1790-luvulle sijoittuvassa dekkarissa minua ihastutti erityisesti eloisa ajankuva. Tässä toisessa ei ollut aivan samanlaista imua, mutta kyllä minua tässäkin kiinnosti kovasti historiallinen ote ja Ruotsin vallan loppupuolen suomalaisten säätyläisten kuvaus. Kirjassa oli aimo annos Kustaan sodan historiaa, joten suosittelen tätä 1700-luvun lopun historiasta kiinnostuneille. En ollut aikaisemmin lukenut suomalaisen kirjailijan kuvausta kullan valmistamisyrityksistä, joten alkemistien työn ja tutkimuksen kuvaus oli mielenkiintoinen kuriositeetti ja aiheutti paljon huomiota ja keskustelua tuon ajan Turussa. Edellisen kirjan kahvinkieltolaki kumotaan tässä kirjassa. Luutnanttimme sydänkin taisi saada vähän askarreltavaa - ja tavalla, joka enteilee tarinalle jatkoa.


Jyrki Heino: Kello : Eli selonteko tapahtumista, jotka käynnistyivät, kun luutnantti Carl Wennehielm alkoi tutkia Kustaa III:n sodassa taistelleen majurin katoamista,  298 s.
Kustantaja: Schildts & Söderströms 2014
Päällisen suunnittelu: Anders Carpelan

KIRJAN lainasin kirjastosta.

MUUALLA: Eniten minua kiinnostaa tie, Kirjasähkökäyrä, Lukuvuosi, Sinisen linnan kirjasto, Turun Sanomat, ym.

HAASTE: Olen kerännyt kirjoja MarikaOksan alkamaan Kiekkokaupunkien kirjakierros -lukuhaasteeseen, ja tästä nappaan suorituksen Raumalle (Lukko), jossa Jyrki Heino on syntynyt. Turku olisi ollut ehkä parempi vaihtoehto, koska iso osa kirjasta tapahtuu siellä, mutta Turusta olen saanut pisteen jo toisesta kirjasta.

Päivitys 3.5. Mari A:n kirjablogin Kotimaista kirjallisuutta futiskaupungeista -lukuhaaste saa tästä pinnan Turkuun!