Löysin kuvaelämäkerran, joka sopii mainioksi johdatukseksi ja yleisesittelyksi Jean Sibeliuksen elämään ja musiikkiin. Hannu-Ilari Lampilan teos Sibelius ilmestyi yli 30 vuotta sitten, ja siitä otettiin uusi painos kymmenkunta vuotta myöhemmin, kun Sibeliuksen syntymästä oli kulunut 130 vuotta.
Sibeliuksen elämä kerrotaan kronologisesti viidessä osassa: I Nuoruus, II Suomalainen sävel, III Kalevalan lumoissa, IV Ainola ja kansainvälisyys, V Voimasta hiljaisuuteen. En tiedä, onko kirjassa paljon uutta Sibeliuksen laajemman elämäkerran lukeneille, mutta kaltaiseni noviisi löysi siitä paljon entuudestaan tuntematonta. En esimerkiksi tiennyt, että Janne Sibelius alkoi pianoläksyjen sijaan "fantisoida" omiaan jo pienenä poikana ja kirjoitti paperille ensimmäisen sävellyksensä 10-vuotiaana. Tai että hän johti kapellimestarina useimpien sinfonioidensa kantaesitykset. Tai että hän ei pystynyt säveltämään elämänsä kolmena viimeisenä vuosikymmenenä ja kärsi siitä kovasti.
Kirja toimii myös johdantona Sibeliuksen musiikkiin, sillä se taustoittaa jokaisen suuremman sävellystyön kertomalla säveltäjän innoittajista ja mielialoista niiden luomisvaiheessa. Tekee mieli laittaa soimaan sävelteoksia, joita Lampila kirjassa luonnehtii, ja kuulla itse, miten
"improvisatorisista, katkelmallisista ajatuksista kasvaa suuri hurmio, jossa on intohimoa, kuolemanmystiikkaa ja hartautta" (s.85, Sinfonia no 4 a-molli op. 64, kantaesitys 1911)
"vallitsee illan valohämy, mutta joskus myös intohimon myrskyt puhkeavat esiin sen lempeän alakuloisessa, salaperäisesti väreilevässä tunnelmassa" (s. 102, Sinfonia no 6 d-molli op. 104, kantaesitys 1923)
Kirjassa on paljon kuvia, keskimäärin puolet sivuista on valokuvia säveltäjästä, hänen perheestään, ystävistään ja Ainolasta. Elämäkerrassa on lainauksia Sibeliuksen kirjoittamista kirjeistä ja päiväkirjasta ja Katarina-tyttären päiväkirjasta sekä Erik Tawaststjernan ja Santeri Levaksen Sibelius-elämäkerroista.
Teoksen lopussa on englanninkielinen kooste ja luettelo Sibeliuksen tärkeimmistä sävellyksistä aikajärjestyksessä. Jäin kaipaamaan lisäksi lähdeluetteloa, sillä tekstissä ei varmaankaan mainita kaikkia käytettyjä lähteitä.
Keväällä lukemani suomalaisten kirjailijoiden Sibelius-aiheiset novellit muistuivat hauskasti mieleen tätä lukiessa. Maritta Lintusen Rapallo-novelli on todellisuuspohjainen; elämäkerrassa säveltäjä vetäytyi Italian matkalla Rapalloon säveltämään 2. sinfoniaansa ja jätti vaimon ja lapset Roomaan. Miina Sutisen Kadonnut sinfonia kertoo 8. sinfonian löytymisestä ja kantaesityksestä vuonna 2015. Lampilan kirjan mukaan Sibelius poltti sävellystyönsä itse, koska ei ollut tyytyväinen lopputulokseen.
Nyt hinkuan entistä enemmän tarttua tuoreeseen Aino Sibelius : Ihmeellinen olento -elämäkertaan päästäkseni kurkistamaan Sibeliukselle niin tärkeän ja rakkaan vaimon elämään ja persoonaan. Jo Lampilan kirjasta pääsi näkemään välähdyksiä siitä, ettei elämä tuhlailevaisen ja syvästi tuntevan, mielialasta toiseen syöksyvän taitelijan kodissa ollut välttämättä helppoa.
Hannu-Ilari Lampila: Sibelius. 121 s.
Kustantaja: Gummerus 1995 (3. p., 1. painos 1984)
Kannen suunnittelu: Heikki Kalliomaa
Kannen suunnittelu: Heikki Kalliomaa
HAASTEET:
Vihreillä tähdillä merkitty bingorivi on:
Kaupunki - Yön sydän on jäätä
Siluetti - Huvimaja Monrepoossa
Mustavalkoinen - Sibelius
Piirroskuva - Vish Puri & kadonneen
palvelijattaren tapaus
Maisema - Sara ja Sarri matkustavat
Elämäkertahaasteessa tämä menee toiseen minihaasteeseen kirjaksi, jossa luin elämäkerran suomalaisesta, jo kuolleesta miestaiteilijasta. Minihaasteessa sen parina olen jo lukenut ulkomaalaisesta vielä elävästä naisesta, joka ei ole taiteilija.
Ja laitanpa kirjan vielä Idän pikajuna -kirjallisuushaasteeseen, jossa olen jäänyt seisomaan Wienin asemalle. Kirjassa nimittäin kerrotaan myös Sibeliuksen Wienissä viettämästä opintovuodesta ja sen merkityksestä hänen musiikilleen: "Wienin-vuodella oli ratkaiseva merkitys Sibeliuksen säveltäjäkehitykselle, hän löysi 'suomalaisen sävelen'." (s. 46)
Minulla odottaa tuo Aino-kirja kirjaston varaushyllyssä. En tiedä Ainosta juuri mitään, joten hänen oma kirjansa kiinnostaa minua todella paljon. Jopa enemmän kuin hänen tämän vuoden juhlittavana oleva siippansa. :) Onnittelut bingosta - hieno mustavalkoinen kansi.
VastaaPoistaKiitos. Kyllä Aino tosiaan kiinnostaa. Sibelius oli lapsesta lähtien niin poikkeuksellisen lahjakas, että hänen vaimonsakin on tarvinnut olla jotain erityistä.
PoistaHieno postaus. Siitä huomaa että tiedät paljon musiikista. Minulla on lasten tietoteos Hämeenlinnan Janne, josta olen vasta katsellut kuvat :)
VastaaPoistaKiitos. En oikeastaan tiedä musiikista paljon, mutta se kiinnostaa ja viehättää kyllä. Samoin säveltäjät. Tuo Hämeenlinnan Janne voisikin olla mielenkiintoinen luettava, kiitos vinkistä.
Poista