sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Veijo Meri: Vuoden 1918 tapahtumat


Veijo Meri on nimeltä tuttu, mutta hänen teoksensa ovat jääneet melko lailla tuntemattomiksi. Siksi tartuin pienellä uteliaisuudella ensimmäiseksi hänen kirjaansa Vuoden 1918 tapahtumat. Jos jotain odotin, ehkä luulin ryhtyväni lukemaan historiallista sotaromaania, jälkipolvien viisaudella ja analyyttisellä otteella kirjoitettua. Tapahtumista oli kirjan julkaisuaikaan kuitenkin kulunut jo neljä vuosikymmentä eikä kirjailija ollut edes syntynyt vuoden 1918 tapahtumien aikaan. Hänen yhtenä lähteenään ovat kuitenkin olleet isän kertomukset keväästä 1918 Hausjärvellä ja siihen vielä tuolloin kuuluneella Riihimäellä. Isä oli sisällissodan aikaan 17-vuotias suojeluskuntalainen.

Vuoden 1918 tapahtumat näyttäytyy Meri-noviisille sekasortoisena, sinne tänne ajelehtivana, sattumanvaraisena ja sekavana, ihan niin kuin kuvaamansa ajankohta. Ainakaan ihan ensi lukemalta en pääse jyvälle, mitä kaikkea romaanissa tapahtuu. Se on selvää, että punaiset pitävät Riihimäkeä ja sen keskeistä asemaa sekä venäläisten jättämää kasarmia hallussaan. Aseman kautta kulkevat junat, joukkoja ja ammuksia. Kasarmilla on pakko-otettuja punaisia sekä vangittuja valkoisia ja vartijoina naiskaartilaisia. Valkoisten joukot ja saksalaiset lähestyvät, mutta vielä yritetään pelastaa tilanne tai ainakin paeta.

Kirjan sisältöä kuvaa minua paremmin katkelma Häme-Wikin Veijo Mereä koskevasta artikkelista (CC-BY-SA 3.0):
"Vuonna 1960 ilmestynyt romaani Vuoden 1918 tapahtumat kertoo sisällissodan sekasortoisesta viimeisestä päivästä 22.4.1918 Riihimäellä. Riihimäki oli tuolloin punaisten viimeisiä tukikohtia Etelä-Suomessa ja kasarmille oli koottu vieraspaikkakuntalaisia pakko-otettuja, naissotilaita ja vangittuja valkoisia. Huhtikuun 22:n päivän aamuna saksalaiset joukot ilmestyivät Riihimäelle. Punaiset yrittivät lähettää aseilla ja räjähdysaineilla lastatun junan itään. Herajoella olevat saksalaiset huomasivat ratapihalla liikettä ja suuntasivat kanuunansa sinne. Yksi ammus osui silloisen Vantaan maantien tasoylikäytävän kohdalla seisoneeseen räjähdysaineilla lastattuun junavaunuun. Seurasi valtaisa räjähdys, joka nostatti korkeat tulenlieskat ja lennätti vaunun kappaleita kilometrien päähän. Riihimäen Pamaus säilyi pitkään ihmisten mielissä."
Meri on kirjassa tavoittanut hyvin sodan mielettömyyden, punaisiin ja valkoisiin liittymisen sattumanvaraisuuden, sotilaiden olemattoman valmennuksen. Tapahtumat etenevät  episodimaisesti ja summittaisesti eri henkilöiden liikkeiden ja toimien mukaan. Jokainen yrittää pysytellä hengissä parhaansa mukaan, vaikka käsivarren nauhan väriä vaihtaen, silti moni ammutaan, kun sodan viimeisen päivän paniikki iskee. Meri kirjoittaa paikoin humoristista dialogia, mutta huumori ei naurata, korkeintaan vetää suupieltä vinoon, alakuloiseen hymyyn.

Vuoden 1918 tapahtumat on yhtä aikaa helppo ja vaikea, kiinnostava ja luotaantyöntävä kirja. Pureskeltava. Meri kirjoittaa sujuvaa proosaa, episodit ovat helppolukuisia, mutta kokonaisuus sen verran sekava ja sodan tapahtumat kauheita, että kirjasta on vaikea saada yhdellä lukemalla otetta. Tarkemmin ajatellen luulen, että kirjailija on tällä kaikella kuvannut noiden 1918 huhtikuun päivien kokemuksen ja olemuksen erittäin todentuntuisesti. Juuri noin sekavaa se on ollut, noin sattumanvaraista ja mieletöntä.
"Idän taivas oli punainen ja vihreä, aurinko meni metsään muutaman kilometrin päässä. Ja kun alkoi hämärtää, toisella puolella tietä palavat talot loivat aukealle sisätunnelman. Kylän miehet ja kauppalan suojeluskuntalaiset varjelivat toista puolta kylästä. He kiipesivät ämpärien kanssa katoille ja katselivat niitä. Liekit varjostivat toisiaan ja katselevien vankien kasvoja nuoleskelivat harmaat liekkien varjot."

        Veijo Meri: Vuoden 1918 tapahtumat, 191 s.
         Kustantaja: Otava 2006 (1. painos 1960)

         Jälkisanat vuoden 2006 painoksessa: Juha Hurme

KIRJAN lainasin kirjastosta.
MUUALLA: Nuharupi, Reader, why did I marry him?
HAASTEET: Helmet 2017-lukuhaaste (27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja), 100 suomalaista kirjaa (no 80), 1918-lukuhaaste 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!