Heidi Köngäs: Mirjami

Pari vuotta sitten luin Heidi Köngäksen romaanin Sandra ja ihastuin siihen ikihyviksi sen synkänsävyisestä sisällissodan aikaan sijoittuvasta sisällöstä huolimatta. Viime syksynä Sandran perheen tarina sai jatkoa, kun kirjailijalta julkaistiin Mirjami.

Mirjami alkaa lyhyellä episodilla vuodelta 1928: Sandra ja Janne joutuvat luopumaan rakkaasta Lepistön torpastaan, he myyvät eläimensä ja irtaimen omaisuutensa vapaaehtoisella huutokaupalla ja muuttavat Mäntän syrjäkylään, josta Janne on onnistunut hankkimaan tontin suon laidasta. Sille rakennetaan perheen uusi koti, Kurki, jossa pari pienimmäistä kuolee heti ensimmäisen vuoden aikana. Silti lapsia riittää: isot pojat Eino, Reino, Viki ja Aapeli, sitten Annikki, muuton aikaan 8-vuotias Mirjami ja 5-vuotias Eero. Kurjessa syntyy vielä Soili.

Alkuepisodin jälkeen romaani siirtyy marraskuun 30. päivään 1939. 9-vuotias Sofia ryntää kotiin kesken koulupäivän ja huutaa Sandralle: sota on syttynyt. Annikki kuulee uutiset  työpaikallaan tehtaan konttorissa Mäntässä, Helsinkiä on pommitettu, ja hän huolestuu välittömästi: Einon ja Reinon perheet asuvat Helsingissä lähellä niitä paikkoja, minne vihollinen on pomminsa pudottanut. Mirjamin töissä neiti Jalavan ompelimossa tytöt kuulevat saman radiosta.

Pian on Kurjen talo täynnä väkeä. Vaikka kolme isoista pojista on rintamalla ja Reinokin huoltojoukoissa Keuruulla, Einon ja Reinon vaimot ja lapset tulevat pommituksia pakoon Mänttään. Perhe on sopuisaa väkeä ja tottunut jakamaan, mutta Reinon vaimo moittii kaikkea ja kaikkia ja turmelee ilmapiirin. Annikki asuu jo omillaan Mäntän keskustassa ja talvisodan loppumisen kunniaksi järjestetyissä tansseissa kohtaa Eeliksen - häitä vietetään kesäkuussa 1941.

Jatkosodan alkaessa Mirjami tutustuu helsinkiläiseen, suomenruotsalaiseen sotilaaseen, joka on harjoituksissa Mäntässä. Iltaisin Mirjami ja Tor kävelevät metsäpoluilla, ja tunteet roihahtavat. Sandra katsoo ikkunasta ja tietää:

"Mirjami kukkii kuin suopursu, mättäällä kukkii, vähän piilossa muiden silmiltä. Näin hänen hullaantumisensa kaikki vaiheet, tiesin, että häntä vietiin, ja kun näin ohimennen sen kaverin kävelevän pihan poikki, ymmärsin kyllä mikä miehessä veti. Vähän liiankin komea poika. Tai mikäs poika hän enää oli, nuori mies, sotilas, tullut jostain, lähdössä jonnekin. Mitä minä millekään mitään voin."

Ja Mirjami ikävöi:

"Vettä sataa, lotisee rännejä pitkin alas maahan. Minä lotisen maahan. En tiennyt ikävästä mitään ennen hänen lähtöään." 

Heidi Köngäs kuvaa Mirjamissa talvi- ja jatkosotaa kotirintaman ja erityisesti naisten näkökulmasta. Arjessa näkyy sota-aika ruoka-aine- ja tarvikepulana ja nälkänä, huolena rintamalla olevista rakkaista, sukkien kutomisena ja ruisleipien leipomisena taistelijoille, pelkona viholliskoneitten saapumisesta oman kodin taivaalle, surusanomina ja sankarihautajaisina. Elämännälkää sota vain kiihdyttää, rintamalta saadaan lomia kotiin omien tykö.

Rakenteeltaan Mirjami on paljon Sandran kaltainen,vaikka eri aikatasojen välistä hyppelyä tässä ei ole. Tapahtumien ajankohta on selkeästi merkitty ja joka luvun otsikkona on näkökulmahenkilön nimi. Vaikka Mirjami on teoksen päähenkilö, ääneen pääsee myös Sandra-äiti sekä jonkin verran sisaret Annikki ja Soili. Jokainen heistä kertoo tapahtumista minä-muodossa. Tykästyin Sandran hahmoon niin paljon edellisessä kirjassa, että tässäkin hän vetää eniten puoleensa lempeällä viisaudellaan ja hyvyydellään. Sofian pikkuvanhan lapsen mietteet ovat hauskoja luettavia. Mirjamin ja Torin rakkaussuhde on vaiheikas ja yllättää loppuratkaisullaan. 

Sandra on suosikkini näistä kahdesta kirjasta, mutta Mirjamikin on hieno romaani, jota suosittelen luettavaksi sen henkilöiden ja naisten sodan kuvauksen takia. Heidi Köngäs osaa tarinoimisen taidon ja luo uskottavia, samaistuttavia henkilöhahmoja. Olen ymmärtänyt, että vaikka Mirjami on fiktiota, se perustuu Köngäksen oman äidin tarinaan.

        Heidi Köngäs: Mirjami, 259 s. (e-kirja)
        Kustantaja: Otava 2019
        Kannen suunnittelu: Anna Lehtonen   &  Kannen kuva: Hilja Raviniemi 
                "Nainen kadulla", 1956 (Suomen valokuvataiteen museo)

E-KIRJAN lainasin Ellibs-kirjastosta.

Helmet-haasteessa kirja sopii muiden muassa kohtiin 4. Kirjan kannessa on monta ihmistä, 15. Fiktiivinen kertomus, jossa mukana todellinen henkilö (Gösta Serlachius ja Ruth Serlachius piipahtavat kumpikin pienessä osassa kirjan sivuilla), 37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa (talvi- ja jatkosota), 42. Kirjassa on isovanhempia.
Rauhan haaste, koska 2. maailmansota (talvi- ja jatkosota).