Sain muutama vuosi sitten tädiltäni hyvin säilyneen ja kauniin Anni Blomqvistin Myrskyluoto-sarjan, jota en ole koskaan lukenut. Tarina on toki televisiosarjasta tuttu, ja nyt se on jälleen ajankohtainen uuden elokuvaversion saatua ensi-iltansa aiemmin tässä kuussa. Mikä siis voisi olla sopivampi aika lukea Klassikkohaasteeseen kirjasarjan ensimmäinen osa, Tie Myrskyluodolle. Klassikkohaaste on ehtinyt jo 18. kierrokselle. Sitä luotsaa tällä kertaa Ankin kirjablogi.
Myrskyluoto-sarjan viisi ohutta romaania on Maijan kehityskertomus. Alkuosa kertoo nuoresta ahvenanmaalaisesta tytöstä, joka on ihastunut kotikylän poikaan, Magnukseen. Sitten tulee Kala-Erker, isän tuttu kalakaupoista, ja tuo poikansa Janin mukanaan. Kun Erker ja Jan saapuvat uudelleen, Maija tietää, että jotain erityistä on tiedossa. Varmasti he ovat tulleet pyytämään talosta tyttöä Janille vaimoksi, ja se tyttö on tietysti Maijan isosisko Anna. Kaikki yllättyvät, kun Jan haluaakin Maijan eikä ketään toista.
Ahvenanmaalainen Anni Blomqvist (1909-1990) on sijoittanut romaanisarjan itselleen tuttuun elämänpiiriin ja ammentanut siihen omasta henkilökohtaisesta historiastaan. On kiinnostavaa lukea niistä vuosista, jotka Maija eli vielä vanhempiensa kodissa kihlauksen ja häitten välissä. Äidin mielestä Maijan tuli oppia paljon lisää niin elämästä kuin kuolemastakin ennen miehelään menoa ja muuttoa eristyneelle Myrskyluodolle. Niinä vuosina Maija tuskin näki Jania, mutta niin vain alkoi nuoruudenihastus vähitellen haalistua ja tilalle syntyä kiintymys tulevaan aviomieheen. Missään vaiheessa Maijan mieleen ei noussut kapinointi, kun isä yksin päätti hänen tulevaisuudestaan.
Maija on reipas ja työteliäs ja samaan aikaan taipuvainen unelmoimaan sekä tarkkailemaan luontoa. Häntä kiehtovat porraskamarissa asuvan vanhan Ollen tarinat vanhoista ajoista ja kaikesta, mikä on näkymätöntä ja silti elämään kuuluvaa kuten haltiat, tontut ja veden emäntä. Mietin, mihin ajankohtaan tapahtumat sijoittuvat. Jossain kohtaa mainitaan matka uuteen pääkaupunkiin. Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki 1812. Miehet myös jutustelevat suuresta Paosta, josta arvelevat olevan yli sata vuotta. He tarkoittanevat isovihan aikaa 1700-luvun parina alkuvuosikymmenenä. Arvelenkin kirjan fiktiivisen Maijan eäneen 1800-luvun alkupuoliskolla.
Tie Myrskyluodolle on nopealukuinen kirja, jossa ei kikkailla omaperäisillä kerronnallisilla ratkaisuilla tai kielellä. Anni Blomqvist vaihtaa taitavasti tunnelmasta toiseen. Yhdessä luvussa äiti lähettää Maijan kummitätinsä kanssa valvomaan naapurin papan kuolinvuoteen äärelle. Tummasävyistä lukua seuraa kappale, joka on täynnä kevään aurinkoa ja lintujen iloista laulua.
Kirja päättyy siihen, kun Maija muuttaa Myrskyluodolle tuoreena aviovaimona. Tuntuu, että tarina on vasta alussa, mutta niin kai pitääkin, kun sarjasta on vielä neljä teosta jäljellä. Niiden kimppuun siis pikapuoliin.
*** *** ***
Osallistun jälleen Klassikkohaasteeseen parin vuoden blogitauon jälkeen. Edellinen kirjoitukseni blogiin olikin tasan kaksi vuotta sitten samaisessa haasteessa. Ehkä säännöllisempi kirjoittelu viriää taas hiljalleen. Lukemisesta ei taukoa ole ollut.
Muut haasteeseen osallistuvat kirjat löytyvät koonnista.
Klassikkohaaste 1: Juhani Ahon Papin rouva
Klassikkohaaste 2: Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen
Klassikkohaaste 3: Tšingiz Aitmatovin Valkoinen laiva
Klassikkohaaste 4: Maria Jotunin Arkielämää
Klassikkohaaste 5: F. E. Sillanpään Hurskas kurjuus
Klassikkohaaste 6: Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri
Klassikkohaaste 7: Lee Harperin Kuin surmaisi satakielen
Klassikkohaaste 8: Pearl S. Buckin Hyvä maa
Klassikkohaaste 9: Anne Brontën Agnes kotiopettajatar
Klassikkohaaste 10: Eeva Joenpellon Vetää kaikista ovista
Oi miten tuttu kirjan kansi! Äidilläni oli kirjahyllyssä tämä sarja juuri näillä kansilla, mutten ole koskaan innostunut lukemaan tätä. Leffeversio kyllä houkuttelee, sitä on niin kovasti kehuttu.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi talvella.
PoistaEipä ole tullut näitä kirjoja luettua, mutta tv-sarjan olen katsellut ainakin pari kertaa. Tuosta kuvan naishahmosta tulee mieleen 1920-luvun tanssisalien tyyli. Jossain vaiheessa elämäänsä Maija ja Janne kokevat Oolannin sodan (Krimin sodan alaosasto) aikaisen brittien laivaston hyökyilyn saarellaan. Suomen rannikolla sotaa käytiin wikipedian mukaan 1854-1855. Siitä kun vuosikymmenen tai pari vähentää niin päädytään lukemasi kirjan tapahtuma-ajankohtaan.
VastaaPoistaPitää katsoa tuleeko käydyksi elokuvateatterissa nauttimassa uudesta Myrskyluodon Maijasta. Kiva kun nostit tämän kirjasarjan esiin!
Kiitos kommentista ja erityisesti tuosta lisätiedosta kirjasarjan tapahtumien ajankohtaan.
PoistaHienoa. Nämä Myrskyluoto-sarjan kannet ovat kyllä upeat ja upea on teossarja tv-sarjasta puhumattakaan. Siitä uudistetusta elokuvasta en osaa sanoa, kun en ole nähnyt. Mainosten perusteella on hyvin erilainen.
VastaaPoistaKiitos kommentista jo talvella. Minäkään en ole vielä nähnyt uutta elokuvaa.
PoistaKävin katsomassa elokuvan vailla juuri mitään tietoja Maijan tarinasta. Elokuva oli hyvin vaikuttava. Pitää joskus lukea tämäkin kirjasarja.
VastaaPoistaKiitos kommentista. Kiva kuulla, että elokuva oli vaikuttava. Sitä on kirjasarjan tarinakin.
PoistaTämä on minultakin jäänyt lukematta. Vanhasta tv-sarjastakin olen nähnyt vain jonkin yksittäisen osan. Tämä voisi olla kiva lukea joskus kesälukemisena!
VastaaPoistaKiitos kommentista. Mielestäni kirjasarja on oivaa kesälukemista. Helppolukuista, vaikkakin vanhahtavanoloista, mikä tietysti sopii tapahtumien ajankohtaan. Ei kuitenkaan kovin hempeää luettavaa sarjan loppuosa, sen verran ankaraa elämä saaristossa oli. Suosittelen.
PoistaTämä on tosi hieno kirjasarja <3
VastaaPoistaNiinpä!
PoistaPitää kyllä itekin lukea tämä. Ja käydä kattoon se elokuva.
VastaaPoistaSuosittelen. Siis kirjaa, elokuvaa en ole nähnyt.
PoistaTämä on mainio sarja ja ajankuvaus, todellinen klassikko, joka kestää useammankin kerran lukemisen.
VastaaPoistaEn kovin usein lue kirjoja moneen kertaan, mutta tämän voisin kuvitella lukevani toiseenkin kertaan.
Poista