torstai 31. tammikuuta 2019

Pearl S. Buck: Hyvä maa (Klassikkohaaste 8)

Klassikkohaaste on taas täällä! Sen innoittamana tutustuin tällä kertaa yhdysvaltalaiseen naisnobelistiin Pearl S. Buckiin (1892-1973), jolta luin romaanin Hyvä maa. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1931 ja sai seuraavana vuonna Pulitzer-palkinnon. Kirjallisuuden Nobel-palkinnon Buck sai 1938.


Hyvä maa on sukutarina ja kertomus kiinalaisen talonpojan Wang Lungin elämästä alkaen hänen avioitumisestaan ja päättyen hänen vanhuuteensa. Wang Lung elää kahden iäkkään isänsä kanssa ja yhdessä he viljelevät perheen peltoja. Mies  tarvitsee vaimon ja poikia, ja Wang Lung ostaa huokealla orjan kaupungista rikkaan miehen talosta.

Työssään Wang Lung kiintyy peltoihinsa ja nauttii maan työstämisestä, muhevan mullan tuoksusta, riisin ja vehnän oraitten heleästä vihreydestä, työn tuottamasta ruumiin väsymyksestä ja yön unesta. Vaimo ei ole kaunis, mutta se on vain hyvä asia oppimattomalle maamiehelle, joka ei välitä hienostelusta. Tärkeää on saada taloon hyvä työihminen, joka synnyttää poikia. Elämä hymyilee, aluksi, syntyy poika ja sitten pian toinen. Wang Lung onnistuu ostamaan lisää hyvää maata ja saa hyviä satoja. Niiden voitolla hän hankkii yhä lisää maata.

Kun tulee ankara kuivuus ja sen seurauksena katovuosi ja nälänhätä ja kaikki kotieläimet, puiden lehdet ja maan ruohokin on syöty, silloin Wang Lungin on perheineen jätettävä koti ja maa naapurin hoitoon ja paettava kotikylästä etelän kaupunkiin- He saavat rahaa ruokaan kerjäämällä, juuri ja juuri riittävästi. Kun poliittiset levottomuudet saavuttavat kaupungin ja köyhä kansa valtaa rikkaan talon, Wang Lungille ja hänen vaimolleen avautuu mahdollisuus palata kotiseudulleen ja alkaa elämä alusta. Perhe kasvaa, Wang Lung vaurastuu ja ostaa lisää maata, etsii pojilleen ja tyttärilleen puolisot, palkkaa pelloilleen työmiehiä, hautaa isänsä.

Hyvä maa on lähes eeppinen sukusaaga tai oikeastaan sen alkuosa. Teos etenee sujuvasti ja aaltoillen kuin viljapelto iltatuulessa, mitään järisyttävää jännitystä siltä on turha odottaa, mutta sivujen kääntyessä jotenkin uppouduin tekstin virtaan ja siirryin Kiinan maaseudulle, arvelujeni mukaan jonnekin yli sadan vuoden taakse, ja seurasin Wang Lungin perheen ja suvun elämää vuosikymmenten ajan. Kirjasta voi löytää ikiaikaisia teemoja, sellaisia kuin raha, maaomaisuus, perhe, syntymä, kuolema, rakkaus, uskonto ja maine. Suomalainen nykynainen ei voi olla kiinnittämättä huomiota naisten asemaan teoksen kuvaamassa Kiinassa alkaen siitä, millaisena onnettomuutena tytön syntymää pidettiin, miten heitä kovina aikoina myytiin orjiksi rikkaille ja miten heillä ostettuina vaimoina ei ollut sanan sijaa, jos heidän miehensä halusi ostaa rakastajattarensa toiseksi vaimokseen ja asumaan samaan kotiin. Naisen arvo mitattiin kyvyllä synnyttää poikia.

Hyvä maa on hieno kuvaus Kiinan maaseudun ihmisistä ja heidän kovasta elämästään. Kirjailija Pearl S. Buck kasvoi lapsuutensa Kiinassa, jossa hänen vanhempansa työskentelivät lähetystyöntekijöinä, ja oppi kiinan kielen ennen englantia, joten ajattelen,  että hän tunsi maan kulttuurin melkoisen hyvin. Aikuistuttuaan hän palasi Kiinaan miehensä kanssa lähetystyöhön ja opettajaksi, ja kirja julkaistiin tuona aikana. Hänellä oli avioliitosta kehitysvammainen tytär, minkä voin kuvitella vaikuttaneen siihen, että Hyvä maa -romaaniin hän sijoitti Wang Lungille ja tämän vaimolle mielenvikaisen tyttären, jonka käyttäytyminen tuo mieleen kehitysvamman.

            Pearl S. Buck: Hyvä maa, 378 s.
            Kustantaja: WSOY 1988 (8. painos)
            Alkuperäinen: The Good Earth 1931 ;  
Suomentaja: Vera Snellman


KIRJA on omasta hyllystä (ostettu kirjaston poistomyynnistä).
MUUALLA: Eniten minua kiinnostaa tie, Jokken kirjanurkka, Kirja-aitta


Osallistun kirjalla Kirjabloggaajien Klassikkohaasteen 8. osaan. Sitä emännöi Tarukirja-blogin Margit, ja kooste kaikista haasteeseen luetuista klassikoista löytyy täältä. Seuraava Klassikkohaaste on 31.7.2019 ja sitä tulee luotsaamaan Tuntematon lukija -blogi.

Teos on päätynyt kirjaston poistomyynnistä Kirjahyllyn aarteeksi. Kirja sopii myös paremmin kuin hyvin Joka päivä on naistenpäivä -lukuhaasteeseen, jossa luetaan naisten kirjoittamia klassikkoja. Tämä on neljäs naisnobelistin teos, jonka olen siihen lukenut. Helmet-haasteessa kirja sopii mm. kohtiin 17. Kirjassa on kaksoset (Wang Lungin vaimo synnyttää myös kaksoset) ja 20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria. 

Aikaisemmin Klassikkohaasteessa luettuja klassikkoja:

    Klassikkohaaste 1: Juhani Ahon Papin rouva
    Klassikkohaaste 2: Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen
    Klassikkohaaste 3: Tšingiz Aitmatovin Valkoinen laiva
    Klassikkohaaste 4: Maria Jotunin Arkielämää
    Klassikkohaaste 5: F. E. Sillanpään Hurskas kurjuus

    Klassikkohaaste 6: Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri
    Klassikkohaaste 7: Lee Harperin Kuin surmaisi satakielen

4 kommenttia:

  1. Tämä oli minustakin hyvä kirja :)

    VastaaPoista
  2. Olipa hyvä kun näin korona-aikaan on tullut luettua hyllystäni 70-luvulla hankitusta Nobel-sarjasta useita kirjoja, Viimeisenä Hyvä maa,aikaisemmin Salka Valka ja Ida Maria,vähän erilaista kerrontatyyliä kun nykykirjoissa, mutta suositeltavan luettavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet noista vanhoista kirjoista ovat tosiaan hienoja, kestäneet hyvin aikaa, vaikka kielestä ja ajankuvasta näkeekin, etteivät ole nykykirjailijoiden kynästä. Ovat Nobelinsa ansainneet.

      Poista

Kiitos kommentistasi!