Stoner on kirja - no, miehestä nimeltä Stoner. Se kertoo William Stonerin elämäntarinan alusta loppuun, ja vaikka hänen elämänsä sujui varsin arkisesti eikä siinä ollut mitään kovin suurta ja merkittävää, kirja koskettaa.
Stoner syntyi pienen maatilan ainoana poikana, ja hänen vanhempansa saivat niukan elantonsa viljelemällä kituliasta maapalaansa. He lähettivät poikansa lähimpään yliopistoon uuteen maataloustieteelliseen tiedekuntaan toiveenaan saada poikansa jatkamaan tilaa koulutettuna agronomina. Opintojen alkupuolella jotain tapahtui, kaikille pakollisella englannin kirjallisuuden kurssilla uusi oivallus ja kipinä syttyi, ja Stonerin elämä sai uuden suunnan: hän siirtyi opiskelemaan kirjallisuutta. Kun vanhemmat tulivat juhlimaan pojan maisteriksi valmistumista ja viemään hänet kotiin, Stonerin oli kerrottava heille, ettei hän valmistunut agronomiksi eikä tulisi takaisin tilalle. Kun muut ikätoverit lähtivät Eurooppaan ensimmäiseen maailmansotaan, Stoner valitsi vaikeammin selitettävän tien, hän jäi opettamaan yliopistoon ja valmistelemaan väitöskirjaansa.
Stonerista tuli yliopiston opettaja eikä hän halunnut muuta tehdäkään kuin opettaa. Ja tutkia. Ja kirjoittaa. Hän opetti samalla sinnikkyydellä, jolla hänen vanhempansa olivat viljelleet kuivaa ja kitsasta peltotilkkuaan, ja yliopiston valtapelin tuomat hankaluudet tekivät Stonerista vain peräänantamattoman. Myös avioliittoaan ja sen valtapeliä hän eli sitkeydellä, jossa ei ollut puhettakaan luovuttamisesta. Ei edes silloin kun hän kohtasi rakkauden ja oli vähän aikaan onnellinen kumppanuudesta, intohimosta, toisen tuntemisesta.
John Williams kirjoittaa Stonerista eleettömästi, asiallisesti, lähes arkisesti, mutta samalla myötätuntoisesti ja herkästi. Hän piirtää kuvan miehestä, joka on työteliäs ja tyytyy siihen, että saa tehdä sitä, mitä eniten rakastaa, vaikka yksityiselämässään hän saa onnea osakseen vain lyhyinä jaksoina. Joskus Stoner pysähtyy miettimään elämäänsä, totaa, ettei ole juuri tottunut analysoimaan omaa itseään. Kuoleman lähestyessä häntä vaivaa kysymys, mitä hän oli oikein elämältä odottanut.
"Samassa hänet valtasi tunne omasta identiteetistään, ja hän aisti sen voiman. Hän oli oma itsensä ja tiesi, mikä hän oli ollut." (s. 306)Stoner on ihan omanlaisensa kirja; hieno henkilökuva, hyvin rakennettu elämäntarina, hyvin kirjoitettu, hiljaisessa ja asiallisessa sitkeydessään vaikuttava. Monissa blogeissa tähän on rakastuttu ja ounasteltu tästä yhtä vuoden hienoimmista kirjoista. Minuun tämä ei kolahtunut aivan samalla intensiteetillä, mutta myönnettävä on, että kirja ja Stonerin tarina jätti jäljen, joka viipyilee.
John Williams: Stoner, 306 s.
Kustantaja: Bazar 2015
Alkuperäinen: Stoner, 1965, suomentaja Ilkka Rekiaro
Kansi:
KIRJAN lainasin kirjastosta.
MUUALLA kirjasta on kirjoitettu mm. näissä blogeissa: Kaisa Reetta T., kujerruksia, Leena Lumi, Lukuneuvoja, Eniten minua kiinnostaa tie, josta löytyy lisää linkkejä
MAAILMAN YMPÄRI -sivulle kerään kirjoja eri maista niiden pääasiallisen tapahtumapaikan mukaan. Joka maasta laitan yhden kaunokirjallisen teoksen ja lisäksi erikseen dekkarin / jännityskirjan ja matkakirjan / muistelman. Yhdysvalloista kerään kirjoja osavaltioittain. Nähtävästi olen viime vuosina lukenut sen verran vähän amerikkalaisia kirjoja, että tämä on vasta toinen, jonka tapahtumapaikka on Yhdysvalloissa - kumpikin sijoittuu Missourin osavaltioon. Hmmm...
Minuun tämä kirja vaikutti todella syvästi. Hieno lukukokemus, kokonaisen elämän kokoinen. Ihanaa, että tällaisia piilossa pysyneitä helmiä nousee pintaan, vaikka sitten vuosikymmenten jälkeen.
VastaaPoistaLukiessani sinun ja muiden kirjoituksia tästä huomasin, että kirja oli tehnyt teihin suuren vaikutuksen. Minäkin pidin tästä, hieno kirja, ja luulen, että palaan tähän uudelleen jonkin ajan kuluttua.
PoistaMinulle tämä oli niitä erityisen suuria ja syviä lukukokemuksia, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa ja ehkä jopa liikahduttavat jotakin arvaamattomallakin tavalla. Ihana, kiehtova kirja! Ihanaa oli myös palata tähän tässä kirjoituksesi äärellä :)
VastaaPoistaBloggauksestasi luin, että tämä on ollut sinulle todella vaikuttava lukukokemus. Hienoa, että tällaisia kirjoja on! Stoner henkilönä jäi vahvasti ajatuksiin kirjan loputtuakin.
PoistaStonerissa oli jotakin, joka vetosi minuun todella paljon - mikä oli aika hämmentävääkin: kuinka tämän vanhenevan, vähän kuivahkonkin yliopistomiehen tarina saikin aikaan niin syvän tunnereaktion... Minulle tämä oli ihana, ikimuistettava kirja.
VastaaPoistaKirjoitit ihanasti kirjasta ja siitä näki, että kirja oli vaikuttanut sinuun voimakkaasti. Minä pidin kirjasta kyllä, se jätti jälkensä mieleeni, mutta ainakaan tällä lukukerralla se ei koskettanut tunteita ihan samalla voimalla.
Poista