Pääsin Helsingin kirjamessuille vasta (ja vain) eilen, sunnuntaina, mutta sitten iltapäivä loppuikin kesken, kun rientelin kuuntelemassa keskusteluja ja haastatteluja sekä vaeltelin kirjojen välisillä kujasilla. Tässä muutama pikainen makupala päivästäni. Kuvat ovat Kirjamessujen, sillä en oikein osaa ottaa säällisiä kuvia isoissa sisätiloissa.
Siirryin toiselle lavalle kuuntelemaan lisää Anna Kortelaista, Venla Hiidensalo keskustelutti häntä ja Katja Kalliota siitä, miten oikeasti eläneestä henkilöstä ja hänestä arkistoista löytyvistä vähistä dokumenteista luodaan romaanihenkilö. Kortelainen piti tärkeänä, että niukatkin löytyvät faktat ovat kirjassa oikein, mutta sen ympäriille voi täyttää aukot ja rakentaa fiktiivisen henkilön ja tarinan mielensä mukaan. Kallio löysi Yön kantajan Amandastaan arkistoista raportteja, joissa Amandaa ei arvostettu, ja päätti luoda Amandasta hahmon, joka nähdään ja jota arvostetaan. Kirjablogien kirjoituksista päätellen hän tuntee onnistuneensa tässä. Katja Kallio muuten kertoi palaavansa seuraavassa kirjassaan Hankoon.
Hannu Mäkelän tarinointia Jyrki Vainosen kanssa oli mukava kuunnella, teemana ei ollut mikään yksittäinen kirja vaan Mäkelän tuotanto ja pitkä työura Otavassa. Saimme kuulla, miten Herra Huun hahmo syntyi sattumalta ja lasten rauhoittamiseksi. Aikaisemmin kustantamot julkaisivat paljon ja hyvin monenlaisia kirjoja, paljon runoja, esseitä, aforismeja. Nyt julkaistaan proosaa, joka myy.
Kuva: Messukeskus / Kirjamessut 2017 |
Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaat esittäytyivät. 70 esikoiskirjailijasta raati oli valinnut kymmenen, heistä Ari Räty osittain kuvassa vasemmalla ja hänen vieressään Heikki Kännö, Tuuli Salminen, Ossi Nyman, Maaria Oikarinen, Silja Kejonen, Annastiina Storm, Pauli Tapio, Olavi Koistinen ja Marjo Katriina Saarinen. 7 romaania, 2 runokokoelmaa, 1 novellikokoelma.
Yhtäkään en ehdokkaista ole vielä lukenut, muttä nämä nyt ainakin kävivät kovasti kiinnostamaan: Ari Rädyn Syyskuun viimeinen, joka on dekkari ja siksi yllättävä valinta ehdokkaiden joukossa, kirjailijan mukaan se on kirja poikien ystävyydestä; Tuuli Salmisen Surulintu, jonka kerran jo aloitin ja nyt haluaisin lukea loppuun; Annastiina Stormin Me täytytään valosta, jossa satu ja realistinen kirjoittaminen lyövät kättä toisilleen; Olavi Koistisen Mies joka laski miljardiin, koska hänen novellinsa nyt vain kuulostivat kiinnostavilta.
Ensi vuoden teemamaa Helsingin kirjamessuilla on Yhdysvallat. Josko sinne ehtisi parinakin päivänä.
Kiva kun ehdit messuille. Ensi vuoden teemamaa Yhdysvallat voi olla yllättävä ja siellä on hienoja kirjailijoita.
VastaaPoistaSurulinnut olen lukenut, Mies joka laski miljardiin on yöpöydällä. Me täytytään valosta näyttäisi myös olevan yöpöydällä. Tästäkin vuodesta on tullut aivan ihana lukuvuosi ja kirjavuosi.
Minä olen lukenut melko vähän amerikkalaista kaunokirjallisuutta, mutta nythän on tilaisuus vaikka ensi vuonna kuroa lukuaukkoa umpeen.
PoistaTämän on ollut tosiaan hieno kirjavuosi, ja esimerkiksi Ylen 101 kirjaa on tuonut vanhempiakin kirjoja esille.