Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus

On vuosi 1409, toukokuun aamun Tallinnaa järkyttää uutinen saksalaisen ritariherran surmasta Toompealla. Eikä mistä tahansa surmasta!  Henning von Clingenstainin pää on sivallettu yhdellä miekaniskulla irti poikki ja nostettu kepin nokkaan kaiken kansan nähtäville. Suusta kierähtää maahan vanha kolikko, Gotlannin äyrityinen. Ritari on itse asiassa matkalla sijoituspaikastaan Gotlannista Marienburgiin, mutta matka päättyi nyt Toompealle.

Apteekkari Melchior Wakenstede kuulee pian uutisen apteekissaan, jonne kaupunkilaiset pistäytyvät apteekkisnapsille tai lääkkeitä ostamaan ja kuulumisia päivittelemään. On selvää, että murhamies on paennut Toompealta alas kaupunkiin hirvittävän tekonsa tehtyään. Tuohon aikaan Toompeaa hallitsi saksalainen ritarikunta ja alhaalla olevaa kaupunkia raati. Kummallakin puolella oli vallalla eri lait ja säädökset, ja siksi onkin erinomaisen tärkeää tietää, kummalta puolelta ritarin surmannut oli ja kumman siis pitäisi hänet kiinni ottaa.

Tallinnan oikeusvouti Wentzel Dorn pyytää Melchioria avukseen raadin murhatutkimukseen, sillä Dorn kyllä tuntee oikeuskäytännöt ja kaupungin lain, mutta nyt tarvitaan muutakin:

"... Niin on - aina löytyy joku neuvokas mies, joka osaa lukea rikoksentekijän jälkeensä jättämiä merkkejä ja löytää todistajia myös silloin, kun niitä ei näyttäisi olevankaan. Sillä tavoin ratkeavat mahdottomimmatkin rikokset, ja syylliset saavat oikeutetun rangaistuksensa."

Sitä paitsi: kuka kuulisi enemmän kaupungin asioista ja ihmisten kummallisista kulkemisista kuin apteekkari, joka hövelisti tarjoaa apteekkijuomaansa kenelle tahansa hämmentyneelle tai muuten vain sydäntään purkamaan pistäytyneelle.

Hämmästyttävän moni kaupunkilainen on käynyt Toompealla asialla korkea-arvoisen Gotlannin ritariherra Clingenstainin luona murhapäivänä. Entä sitten kun Olevisten kirkon rakennusmestari, Clingenstainin kanssa samasta kaupungista kotoisin oleva mies, löytyy päätä lyhempänä ja suussaan kolikko, tällä kertaa Tallinnan artig. Samana yönä dominikaaniluostarissakin vierailee kaamea kuolema. Melchiorin päättelykykyä kaivataan peljättävän Tallinnan murhaajan kiinni saamiseksi. Yllättävää loppuratkaisua saa odottaa kirjan loppuun saakka.

Kustantajan mukaan Indrek Hargla on kirjailijanimi, jota käyttää Viron tunnetuin scifi- ja fantasiakirjailiija. Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus on perinteinen arvoitusdekkari, jossa rikos selviää tutkimusten ja oivaltavan päättelyn yhteispelillä. Taustalla elää, hengittää ja juonittelee keskiaikainen Tallinna, sen ulkomailta tulleet sotilaat, raatiherrat, kauppiaat, käsityöläiset ja dominikaanimunkit sekä Liivinmaan virumaalainen oman arvonsa tunteva rahvas. Jälkimmäiseen kuuluu myös apteekkari Melchiorin kelpo vaimo, nuori ja kaunis Keterlyn.

Kirjan taustalla on asiakirjoista löytyvä todellinen saksalaisen ritarin murha vuonna 1409. Rikos jäi ratkaisematta, vaikka eräs apteekkari Melchior pyysi lupaa saada kertoa raadille, kuka syyllinen on. Häntä ei kuitenkaan kuunneltu.

Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus on kelpo dekkari. Parasta siinä on keskiaikainen Tallinna ja sen elämän hyörinä, ja opinpa jotain naapurimaan vanhemmasta  historiastakin. Päähenkilö Melchior ja hänen vaimonsa ovat sympaattisia, eikä rikosjuonessakaan ole vikaa. Vauhtia ja jännitystä kaipaaville tämä saattaa olla liian hitaasti etenevä, minunkin oli ajoittain vaikea tempautua tarinan matkaan, mutta pidän historiasta ja vanhoista ajoista, joten historiallisilla dekkareilla on oma taattu paikkansa lukusydämessäni. Keskiajalle sijoittuvista murhamysteereistä löytyy taruja, kirkkoja, luostareita, linnoituksia, kirouksia ja kansanuskomuksia. Niin tästäkin. Sekä hitunen romantiikkaa, kun kiertelevän lauluniekan repertuaari on niin kovin surullinen, sillä hän on onnettomasti rakastunut rikkaan kauppiaan nuoreen vaimoon.

Olevisten kirkon arvoitus aloittaa apteekkari Melchiorin rikostapauksista kertovan sarjan. Siitä on julkaistu suomeksi viisi ensimmäistä kirjaa. 

        Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus, 349 s.

        Kustantaja: Moreeni 2011

        Alkuperäinen: Apteeker Melchior ja Oleviste mõistatus 2010

        Suomentaja: Jouko Vanhanen

        Kansi: Mikko Rantanen

KIRJAN lainasin kirjastosta.

MUUALLA  kirja on luettu ainakin blogeissa Kirjamielellä ("oiva matkakumppani Tallinnan vanhassa kaupungissa"), Morren kirjanurkka ("keskimääräistä viihdyttävämpi ja parempi kirja") ja Eniten minua kiinnostaa tie ("ei vakuuttanut, olipahan joka tapauksessa vähän erityyppinen dekkari kuin yleensä").

HAASTEET: 
Helmet-lukuhaasteessa tämä menee kohtaan "8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja". 
Se on myös (ensimmäinen) panostukseni Rakas Viro -haasteeseen, jossa onnitellaan naapurimaata 100 vuodesta. #rakasviro
Avaan samalla osaltani Jatkumon eli sarjakirjojen lukuhaasteen, johon kertynee ihan yrittämättäkin mukava sarja - heh! - eri kirjasarjojen luettuja osia. #sarjakirjahaaste