torstai 22. elokuuta 2013

Jyrki Heino: Kellari


Kellari vei minut mennessään, kun tuli sen aika. Aloitin kirjan lukemista harjoitusmaratonilla, ennen sitä ihan oikeaa koitosta, mutta silloin kirja jäi kesken. Ajankohta vain oli huono, olin sillä hetkellä väsynyt eikä lukeminen mielestäni edennyt maratonille sopivaa vauhtia.

Kun saatoin uppoutua kirjan maailmaan kokonaan, se alkoi viedä mennessään. Jyrki Heino rakentaa Kellari-kirjassaan mainiota ja ainakin minut vakuuttanutta ajankuvaa 1790-luvun Turusta.

Kellari eli kertomus poikkeuksellisista ja järkyttävistä tapahtumista, jotka aikoinaan herättivät suurta huomiota Ruotsin kuningaskunnan Turun kaupungissa on tyypillinen arvoitusdekkari, jossa etsitään murhan tekijää. Aivan alkulehdillä autiona olevan maatalon kellarista löytyy ruumis, joka tunnistetaan yhdeksi Turussa tunnetuksi aatelismieheksi ja kapteeniksi. Kaupunginviskaali Appengren pyytää luutnantti Wennehielmiä avukseen rikoksen ratkaisemiseen, ja arvoitus osoittautuukin tavallista visaisemmaksi pähkinäksi.

Kenellä on ollut syytä surmata kapteeni? Kirjan puolivälissä Wennehielm käy lävitse mahdollisia teon motiiveja: salakuljetus; vallankumous; ylhäisaateli; kahvin salakuljetus; salaseura. Kaikki nämä ovat mahdollisia. Lisäksi on tunnettua, että kapteenivainaja oli tunnettu kapakkatappelija krouveissa sekä naistenmies. Eri linjoja tutkitaan uutterasti, ja juonen rakentelua voinee pitää onnistuneena, sillä ainakaan minä en päässyt oikeille jäljille ennen kuin vasta aivan kirjan lopussa.

Mutta dekkarin jännityksen lisäksi kirjassa eli vanha Turku ihmisineen, seurapiireineen, rakennuksineen, toreineen, äänineen, hajuineen ja makuineen. Viihdyin kirjan seurassa mainiosti, ja jos joskus oli hieman pitkästyttävää, se oli silloin, kun antaumuksella käytiin läpi sen ajan ruotsalaista valtapolitiikkaa vallankaappausaikeineen tai ylioppilaiden kannattamia Ranskan vallankumouksen ääriainesten oppeja. Onneksi nämä olivat vähäisempiä osia kirjassa ja toisaalta kyllä kuuluivat koko juonikuvioon ja syyllisen etsintään.

Turkua tuntevat löytävät sieltä varmasti tuttuja paikkoja ja kaupunginosia. Kaupungista matkataan Kuninkaan tietä Uudellemaalle ja Hämeen härkätietä itään päin. Ajankuvassa itseäni jäi kiehtomaan kahvi ja sen salakuljetus. Myös ruoka ja juoma ovat kirjassa paljon esillä.

Kirjaa on luettu paljon blogeissa. Kirsin kirjanurkkassa selostetaan juonta tarkemmin, ja muissa on tykätty Turusta ja ajankuvasta: Mari A:n kirjablogi, Tarukirja, Mitenköhän tässä kaikessa käy ja Kirjakko.

KIRJAN lainasin naapurikaupungin kirjastosta. Siitä saan suorituksen maakuntahaasteeseen (Varsinais-Suomi).

Jyrki Heino: Kellari, 288 s.
Kustantaja: Schildts & Söderströms 2012
Graafinen muotoilu ja taitto: Anders Carpelan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!