Anni Polvan seitsemäs Tiina-kirja eli Tiina epäilee Juhaa on erilainen kuin edeltäjänsä. Ensinnäkin siinä eletään talvea, luistellaan ja hiihdetään ja ollaan hiihtolomalla, kun usea edeltävä kirja kertoo Tiinan kesäloman vietosta.
Toiseksi kirjan teemana on mustasukkaisuus. Aikaisemmissa kirjoissa Tiina on ollut reipas ja raisu poikatyttö. Nyt hän löytää pihalta kirjelapun, jonka on täytynyt pudota Juhan taskusta ja jossa joku Tuula nimittää Juhaa kultaseksekseen. Tiina yrittää olla välittämättä, mutta ei voi; seuraa monta ärtymyksentäyteistä päivää, kunnes hän vakuuttuu siitä, että kyllä Juha sittenkin välittää hänestä eikä muista tytöistä. Silti pahinta on, kun myöhemmin löytyy toinenkin kirje samaiselta Tuulalta, joka vielä hiihtolomalla ilmestyy vieraaksi Juhan kotiin moneksi päiväksi.
Mustasukkaisuus nousee kirjassa esiin useaan kertaan tanssikoulun käymisen ja pihan lasten järjestämän ohjelmallisen rahankeruujuhlan lisäksi. Voin hyvin kuvitella, että nuoret lukijat samaistuvat Tiinan tunteisiin, kun hän yrittää olla, niin kuin ei välittäisi, mutta joutuu sitten kuitenkin myöntämään itselleen, että välittää oikein kovasti eikä haluaisi, että Juha olisi niin hyvä ystävä kenenkään muun kuin hänen kanssaan. Muutakin Tiina pohtii ihmisenä olemisesta:
"Isoille ihmisille ei kannattanut puhua sanaakaan, silloin kun ne olivat synkällä tuulella, sillä niille ei mahtanut mitään. Niillä oli panssari sydämen ympärillä. Tai ei isällä aina ollut, eikä mummolla ollenkaan. Olikin ehkä niin, että mitä vanhemmaksi ihminen tuli, sitä heikommaksi panssari muuttui, ja lopulta se alkoi repeillä ja putosi kokonaan pois. [...]
-- Minä en vain haluaisi sellaista ympärilleni, mutta minkäs sille voi. Ihmisen on otettava kaikki mitä sille annetaan. Täytyy vain yrittää keksiä keino millä sen saa nopeasti rikki." (s. 73-74)
KIRJAN lainasin kirjaston varastosta päivänä, jolloin varaston ovet olivat auki lainaajien marssia sisään kirjoja etsimään. Edit 1.9.: Kirjaa on luettu keväällä ainakin Jokken kirjanurkassa.
Anni Polvan Tiina-sarja:
1. Tiina, 1956
2. Tiina aloittaa oppikoulun, 1957
3. Tiina kesälaitumilla, 1958
4. Tiina toimii, 1959
5. Tiina ei pelkää, 1960
6. Tiinalla on hyvä sydän, 1961
7. Tiina epäilee Juhaa, 1962
Anni Polva: Tiina epäilee Juhaa, 158 s.
Kustantaja: Karisto 1982, 7. painos (1. painos 1962)
Kansikuva: Maija Karma
Hieno bloggausidea ja toteutus. Olen blogannut tästä ja ykkösestä ja vitosesta. Tämä oli ainoa, josta en pitänyt. Tässä oli kummat juhlat, jossa lapset joutuivat hakemaan tupakantumppeja baarista ja kiväärillä leikittiin. Eka Tiina on minusta erittäin hyvä.
VastaaPoistaOlen lukenut yhden Polvan aikuisten romaanin . En tiennyt oliko siinä joku toinen taso, sellaisenaan se oli aika lattea, mutta toisin tulkiten tökerö. Tiinat ovat kuitenkin hyviä.
Kiitos, Jokke! Pitääkin etsiä bloggauksesi Tiinoista. Nyt en edes linkittänyt mihinkään, kun olin varma, ettei tätä ole juuri blogien aikaan luettu. Väärässä olin.
PoistaNuo tanssikurssinpäätösjuhlat olivat kyllä kummat, minäkin ihmettelin lasten baariin menemistä ja pyssyn käsittelyä. Alun Tiinat olivat parhaita, mutta katsotaan, mitä aikaa myöten vielä eteen tulee. Polvan aikuisten kirjoja en ole lukenut.
Ostin pari Tiinaa kirpparilta ja aiemman myös.
PoistaNäissä sarjoissa tulee välistä huteja.
Nämä ovat myös hyviä ajankuvia ja mielipiteiden peilejä. Keväällä luin läpi kaikki pertsat ja kilut, opettava kokemus, arvostan, että luet koko sarjan.
Tuosta ajankuvasta minäkin näissä tykkään, tulee asioita mieleen omiltakin kouluvuosilta. Tavoitteena on koko sarja, mutta ajan kanssa. Ehkä 4-5 kirjaa on sopiva vuosiannos. ;-)
Poista