Teresa Myllymäen esikoisteos Karhulehto on hybridikirja. Tai oikeastaan ei hybridikirja, vaan genreltään, lajityypiltään, hybridi.
Karhulehto on rakkausromaani. Iris tapaa työpaikallaan radiostudiossa suositun rocklaulajan Riko Torpan, joka kutsuu hänet illalla keikalleen. Siitä alkaa heidän tarinansa, he rakastuvat, seurustelevat ja menevät nopeasti naimisiin. Heidän onnensa on täydellinen, mutta jää lyhyeksi, kun Iris puolen vuoden avioliiton jälkeen traagisesti menettää miehensä.
Karhulehto on sukuromaani. Vähä vähältä Rikon perheen ja suvun tarina keriytyy auki. Osan siitä kertoo Riko, joka menetti vanhempansa auto-onnettomuudessa ollessaan vielä lapsi. Riko tutustuttaa Iriksen Alisaan, joka on ollut hänelle tärkeä ihminen koko hänen elämänsä ajan. Nyt Alisa on hoitokodissa, Iris ja Riko viettävät hänen kanssaan hänen elämänsä viimeisen päivän. Kuoleman jälkeen nuoret saavat lukeakseen hänen jättämänsä kirjeen, jossa hän kertoo oman tarinansa ja Rikon lapsuuden perheen tarinan. Kaikki juontaa juurensa sota-aikaan ja sen jälkeen tapahtuneeseen.
Karhulehto on dekkari. Rikon odottamaton kuolema on mysteeri, joka tulkitaan itse aiheutetuksi, mutta Iris ei voi uskoa sitä. Hän palaa Karhulehtoon, ja siellä tapahtuu asioita, joiden avulla hän nousee surustaan ja alkaa päästä miehensä kuoleman mysteerin jäljille. Hän joutuu itsekin vaaraan, ennen kuin poliisille selviää koko kuvio.
Karhulehto sisältää maagista realismia. Metsä, Karhulehto, ja siellä oleva suuri Karhunkivi ovat aina olleet tärkeitä Irikselle, ja niistä tulee yhteinen vaellus- ja retkipaikka Irikselle ja Rikolle. Kun Rikoa ei enää ole, ikävä on suunnaton, mutta Karhulehdon karhu ohjaa Iristä eteenpäin, kohtaamaan Rikon. Kohtaamisen avulla Iris löytää taas mielen omaan elämäänsä ja ratkaisun Rikon kuoleman mysteeriin.
Teresa Myllymäen esikoinen on sujuvaa luettavaa, ja kiintoisakin. Romanttinen juoni sukutaustoineen ja annoksella maagista realismia toimii hyvin, mutta rikosjuoni jää sen verran ohueksi, että jäin pohdiskelemaan, oliko kirjassa vähän liikaa hybridiä minun makuuni. Kirjassa nousevat esiin rakkaus rockmusiikkiin ja rakkaus luontoon. Ihan kelpo esikoinen.
Teresa Myllymäki: Karhulehto, 167 s
Kustantaja: Reuna 2016
Kansi: Jaana Rautio
KIRJAN lainasin kirjastosta.
MUUALLA tämän ovat lukeneet Evaria, Krista ja Ulla.
HAASTEET: Helmet-lukuhaaste 2017 (38. Kirjassa mennään naimisiin), 100 suomalaista kirjaa (no 13)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!