Tinttamari on vilkas ja energinen ihmisenalku, ja mummon sydän on huonossa kunnossa. Hän ei jaksa juosta heinäsirkan lailla hyppivän tytön perässä, ja lääkärikin on varoittanut rasittamasta sydäntä. Siksi mummo pyytää apua pojaltaan, Tiinan isältä.
Tiina ja Juha pääsevät yhdessä maalle auttamaan Tinttamarin kanssa. Tällä kertaa heidän kesälomaansa ei väritä heidän omat seikkailunsa, vaan ne jotka Tinttamari järjestää. Nuoret pelästyvät lähes suunniltaan, kun huomaavat pikkutytön istuvan puusaavissa, joka on lähtenyt järvelle kellumaan vaaraa huomaamattoman purjehtijan kanssa. Toisella kertaa mummon pikkupossu pääsee karkuun, kun Tinttamari aukaisee haan vain mennäkseen sen kanssa leikkimään. Hyvin Tiina ja Juha selviävät kasvatustehtävästään, he kun ovat tottuneet toimimaan kotipihansa pikkulasten kanssa.
Koulu on alkamassa parin viikon kuluttua, mutta mummo ei selviä kahdestaan Tinttamarin kanssa eikä tämän oma isoäiti ole päässyt sairaalasta kotiin. Tiina on valmis jäämään pois koulusta ja asumaan maalla mummon tykönä koko vuoden. Isä ja äiti keksivät kuitenkin toisenlaisen ratkaisun. Se selviää jo kirjan nimestä: Tiinalle otetaan pikkusisko.
Tällä kertaa kiinnitin huomiota Anni Polvan kieleen. Se on sujuvaa ja helppoa, huumoriakin löytyy, mutta ennen kaikkea se on konstailemattoman helppoa. Luulisin nuoremman ja huonomminkin lukevan tarinoiden ystävän viihtyvän sen seurassa. Ehkä tämä tuli mieleen juuri nyt sen tähden, että jokin aika sitten lukemassani lasten romaanissa Kissa nimeltä Kent kieli oli huomattavasti monitasoisempaa ja vaikeampaa.
Anni Polva: Tiinalle otetaan pikkusisko, 155 s.
Kustantaja: Karisto 1998, 7. painos (1. painos 1978)
KIRJAN lainasin kirjastosta.
HAASTEET: Helmet 2017 -lukuhaaste (37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta), 100 suomalaista kirjaa -haaste (no 9), Ajattomia satuja ja tarinoita -lukuhaaste.
Kyllä minunkin täytyisi jossain vaheessa lukea nämä Tiinat uudelleen, kun vain saisin ne raijattua kotitalon vintilät tänne kaupunkioloihini.
VastaaPoistaTämä on ollut mielenkiintoinen projekti ja jatkuu siis vielä joitain kuukausia. Näitä loppupään Tiinoja en ole koskaan lukenutkaan. Ihan ajankuvan kannaltakin kiinnostavia kirjoja. Lainaan aina pari kirjaa kerrallaan, sillä omina minulla taitaa olla vain yksi Tiina.
PoistaMukavia bloggauksia, ja kiva, että jaksat näitä kirjoitella.
VastaaPoista***
Luin E-palvelun kautta Tiinalla on hyvä sydän, ja minusta se oli kyllä todella laadukas tarina, eli ei tuntunut falsklta, vaan siinä Polva oli osunut monesti asian ytimeen, hienoa, että se oli valittu näihin 101:een kirjaan. Itsekin olet blogannut siitä.
Kiitos! Otin tämän omaksi omituiseksi projektikseni, mutta talvet olen yleensä pitänyt taukoa, ja se on vamaan ollut hyvä siksikin, että tauon jälkeen on katsonut kirjoja taas uudemmin silmin.
PoistaMinäkin huomasin, että yksi tiinoista oli valittu 101 kirjaan, ja se on hieno juttu, sen verran monta tyttöpolvea näitä on lukenut. Ja nyt huomaan, että näissä on otettu esiin paljon sosiaalisia ja eettisiä arvoja touhuilevan Tiinan toiminnan kautta.
Hyvänen aika, olen lukenut listan kaksi kertaa läpi, mutta selvästi todella huonosti, kun en sieltä Tiinaa huomannut! Harmittelinkin oikein, että ei ole päässyt mukaan. Minä olen lukenut tämän Tiinan aikoinani kerran, enkä muista siitä oikein mitään. Kuinka vieras ajatus muuten olisikaan tänä päivänä, että tuosta vain lähes tuntematon tyttö adoptoitaisiin perheeseen. Ei se taitaisi ihan noin vain onnistuakaan, vaikka auttajaperhe löytyisikin.
PoistaKia, ajattelin lukiessani tuota samaa. Ei taitaisi onnistua tänä päivänä, että 4-vuotias tyttö muuttaisi isoäitinsä nuoruudenystävän kotiin asumaan, kun isoäiti joutuu määräämättömäksi ajaksi sairaalaan. (Tytön oma äiti on muuttanut ulkomaille.) Puhumattakaan, että tyttö vietäisiin kaupunkiin hänelle ennestään tuntemattomaan perheeseen. Tai ehkä kirjailija on jättänyt kertomatta sosiaalityöntekijöiden osuuden liian vaikeana kohderyhmälle?
PoistaVoi hyvin olla, ett Polva on oikonut mutkia. Millainenkohan on sosiaalityön historia Suomessa noin ylipäätään?
PoistaHyvä kysymys, Kia. Mitä kaikkea on ollut huutolaislasten ja nykypäivän välillä?
Poista