Anni Polvan 24. Tiina-kirja on aikamoisen uskomaton seikkailu. Onhan Tiina pirteä ja räväkkä tyttö, jolle sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, kaiken aikaa ja varsinkin lomilla, mutta tähänastisten kirjojen yksittäiset sattumukset ovat kuitenkin mielestäni olleet uskottavia tai ainakin mahdollisuuksien rajoissa.
Tiina eksyy -kirjassa Tiina, kuinkas ollakaan, eksyy, missä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Hän lähtee yksin Pohjanmaalle viikoksi lomailemaan isänsä serkun kotitaloon Koivulaan. Matka sujuu hyvin linja-autolla, ja Tiina jää pois autosta ennen kirkonkylää, koska muistaa serkun ohjeet oikotiestä metsän halki. Oikotien on määrä lähteä ladon kulmalta ja viedä suoraan Koivulaan.
Serkku on kuitenkin unohtanut mainita, että polku haarautuu kerran jos toisenkin, ja Tiina päättää aina seurata sitä jälkeä, joka näyttää eniten kuljetulta. Tuntien harhailun jälkeen sankan kuusimetsän sisässä hämärtää, ja Tiina on niin uupunut, että käy pehmeälle mättäälle pitkäkseen. Ihmeellinen murina havahduttaa hänet, ja ennen pitkää kova ukkonen ja rankkasade ovat kohdalla. Tiina huomaa makaavansa vesilammikossa sammalen päällä läpimärkänä.
Jos yö yksin metsässä, ukkosmyrskyyn joutuminen ja kaikenlaisten öttiäisten luikerteleminen hänen suuhunsa ja sieraimeensa ei ole tarpeeksi uskomatonta, sitä on ainakin seikkailun jatko. Aamulla pensaasta työntyy karvainen takapuoli ja sen perässä sekarotuinen koira, joka johdattaa Tiinan varmasti harmaalle hirsimökille. Sen sisältä löytyy koiran isäntä, jonka Tiina huomaa sairastuneen. Hän makaa liikunta- ja puhekyvyttömänä sängyssään ja on ilmeisesti ollut useita päiviä kykenemätön nousemaan jalkeille. Tiina ei uskalla jättää miestä yksin edes sen vertaa, että hakisi apua, varsinkaan kun ei tiedä, mistä suunnasta sitä voisi löytyä. Sen sijaan hän alkaa huolehtia miehestä varsin toimeliaasti, löytää kaapeista ruokaa, siivoaa, pesee pyykit, vaihtaa jopa halvaantuneen miehen vaatteet ja lakanat aivan yksin.
Seikkailu päättyy tietenkin hyvin. Juhan pitikin tulla Koivulaan muutama päivä myöhemmin, ja kun hän pääsee sinne eikä Tiinasta näy jälkeäkään, hän tekee vähän salapoliisityötä kylällä ja löytää niin tytön kuin vanhan miehenkin. Siksikään mitään tällaista ei taitaisi tapahtua tänä päivänä, koska jokaisella Tiinan ikäisellä on kännykkä, jolla ollaan yhteydessä kavereihin ja vanhempiin, jos lähdetään matkalle matkojen päähän. Ja jolla voidaan kutsua apua paikalle, jos tupsahdetaan mökkiin, jossa isäntä on saanut sairaskohtauksen.
Kirja alkaa Juhan ja Tiinan riidalla, jonka jälkeen he eivät edes puhu toisilleen pariin päivään. Kirja päättyy siihen, että Juha ostaa Tiinalle yllättävän lahjan. Siinä välissä Juhan Amerikan-täti tulee Suomeen sukulaisen 80-vuotispäiville ja tutustuu Tiinaankin. Näiden tapahtumien olosuhteet selviävät kirjasta, jossa Tiinalle tapahtuu paljon muutakin kuin metsään eksyminen.
Sarjan edellinen kirja on Tiina saa suukon.
Anni Polva: Tiina eksyy, 152 s.
Kustantaja: Karisto 1981, 3. painos (1. painos 1981)
Kansi: Satu-Sisko Sintonen
KIRJAN lainasin kirjastosta.
HAASTEET: 100 suomalaista kirjaa (no 33), Ajattomia satuja ja tarinoita -lukuhaaste.
Hmm. Pohjanmaan metsät kuulostavat aika uskomattomilta, ainakin mitä tulee niin sanottuun 'lakeuteen' mutta mikä lasketaan pohjanmaaksi? Kaipa metsäistäkin pohjanmaata löytyy.
VastaaPoistaKirjassa ei mainittu mitään yksittäistä paikkakuntaa nimeltä, mutta jonkin verran metsällä täytyi olla kokoa, koska Tiina harhaili siellä tuntikausia. Kävellen sieltä kyllä pääsi kirkonkylään, sitten kun suoran tien löysi.
Poista