torstai 16. elokuuta 2018

Hồ Xuân Hương: Kysymyksiä kuulle


Hồ Xuân Hương oli vietnamilainen runoilija, joka eli pari sataa vuotta sitten. Wikipedian mukaan hänen elinvuotensa olivat 1772-1822, mutta hänen runokokoelmansa Kysymyksiä kuulle toinen suomentaja Rauni Turkia kertoo alkusanoissa Vietnamissa ilmestyneestä tutkimuksesta, joka ajoittaa kirjailijan myöhemmäksi, vuosiin 1815-1893. Oli niin tai näin, Hồ Xuân Hương on maansa tunnetuin naisrunoilija. 

On itse asiassa aika etuoikeutettu olo: minulla on mahdollisuus lukea vietnamilaista runoutta. Se ei olisi mahdollista ilman suomentajatiimiä. Jotta vietnamin kieli - ja runous! - on kääntynyt minulle ymmärrettäväksi, on tarvittu Rauni Turkian yhteistyö hanoilaisen professori Tran Le Dongin kanssa, joka on kääntänyt runot Turkialle ranskaksi ja samalla selittänyt kulttuuriset ja historialliset taustatekijät. Turkia on tehnyt sitten runoista raakakäännöksen, jonka saattoi suomalaiseen runomuotoon Kai Nieminen, paljon aasialaista runoutta suomentanut taitaja.

Rauni Turkia avaa jälkisanoissa Hồ Xuân Hươngin runojen maailmaa. On ilmeistä, että runoilija on ollut poikkeuksellinen nainen maassaan ja aikanaan: "Ainutlaatuista --- on se vapaus, jolla hän laulaa rakkaudesta keskellä tiukkojen tapasääntöjen kahlitsemaa kungfutselaista yhteiskuntaa. Siinä maailmassa ei naiselle juuri arvoa annettu." Runot ovat ujostelemattomia käsitellessään naisen oikeutta rakkauteen. Osa runoista tarttuu yhteiskunnallisiin epäkohtiin kuten kakkosvaimon tai aviottoman äidin asemaan.

                            Avioton äiti

          Hetken ihastus ja tässä minä nyt olen.
               Ymmärrätkö sydämeni murheen, rakkaani?
          En ole vielä nähnyt vilaustakaan kohtalosta
                jonka piti meidät yhdistää.
          Miksi minun neidonelämäni tällä tavoin kahlittiin?
          --- (osa runosta)

Runojen kielikuvat ovat kauniita ja usein liittyvät Vietnamin luontoon ja maisemaan. 

          Syvässä yösssä kaikuu yövartijan rumpu.
          Maa peittyy usvan kuohuvaan huntuun,
          etäiset vuoret repivät pilviä.
          --- (osa runosta, jolla ei ole otsikkoa)

Runojen kääntäminen on ollut varmasti haasteellista. Jälkisanoissa avataan vietnamin kieltä sen verran, että se on yksitavuinen, tonaalinen kieli, jossa sanoilla on "nuotista", korostuksesta, riippuen eri merkitys. Tämä mahdollistaa sanoilla leikittelemisen ja tietynlaisen monimielisyyden. Eri ääntämistavalla runon merkitys voi täysin muuttua. Näitä on vaikea saada käännöksessä näkyviin. 

                           Kukkien poimiminen

          Jos saa päähänsä poimia kukkia, joutuu kiipeämään.
          Jos alkaa kiipeillä, ei pidä pelätä kolottavia jäseniä.
           --- (osa runosta)

Kiitos kirjan löytymisestä kuuluu Hyönteisdokumentti-blogin hdcanikselle. Hän vinkkasi muutaman alunperin vietnamiksi kirjoitetun kirjan viimevuotisen Frau, Signora & Bibi -haasteen koosteessa tai oikeastaan koosteen kommenttiketjussa. Onneksi tämä runokirja löytyi kotikaupunkini kirjastosta, mutta ilman vinkkiä tuskin olisin osannut sitä etsiä.

          Hồ Xuân HươngKysymyksiä kuulle, 62 s.
          Kustantaja: Nostromo 1992
          Suomennos: Rauni Turkia & Kai Nieminen
          Kannessa: Le Lam: Yöllistä kudontaa ; Kansi: Anu Pitkänen

KIRJA on kirjastolaina. Osallistun sillä Runohaasteeseen sekä Kuukauden kieli -lukuhaasteeseen, jossa elokuun kieli on vietnamin kieli.

5 kommenttia:

  1. Kertakaikkisen viehättävältä vaikuttava runoteos. Vietnamilainen runous on minulle ihan tuntematonta, mutta tästä voisi saada siihen mukavan kurkistuksen. - Mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä viehättävä kirja, enkä varmaan olisi löytänyt sitä, ellen olisi metsästänyt jotain - mitä tahansa - vietnamiksi alkuaan kirjoitettua. Mitä kaikkea kirjastoistamme onkaan lainattavissa!

      Poista
  2. Hienosti kuvasit tuota käännöstyön merkitystä – tämän teoksen se on ollut varsin monipolvinen! Kai Nieminen on lempirunoilija-kääntäjiäni, hänen saamisensa tähän projektiin on ollut kuin piste i:n päälle. Mutta ennen kaikkea hatunnosto tietenkin Rauni Turkialle.

    Tämä kirja menee ehdottomasti lukulistalle, kiitos bloggauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Ja kiitos haasteesta - ilman sitä olisi jo aika moni tänä vuonna lukemani helmi jäänyt löytymättä.

      Poista
  3. Ei noita vieraitten kulttuurien kirjoittajien teoksia ole tosiaankaan ihan helppo löytää. Tämä vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta teokselta, näkyy löytyvän Kuopion kirjaston varastosta. Sieltä ne minulle usein kirjoja kantavat.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!