Stein Riverton: Salaperäinen vihollinen

Etsin norjalaista novellia netistä ja kuinka ollakaan päädyin lukemaan kertomuksen salapoliisi Asbjörn Kragin elämästä. (Nimi pitäisi tietysti kirjoittaa Asbjørn Krag, mutta käytän helppouden vuoksi samaa muotoa kuin suomalaiset kirjankustantajat.) Aivan uusi tuttavuus minulle, en muista koskaan kuulleenikaan, mutta tarkempi selvittely osoittaa, että norjalainen toimittaja ja kirjailija Sven Elvestad on kirjoittanut hepusta yhden jos toisenkin dekkarin käyttäen kirjailijanimeä Stein Riverton, mikä on norjalaisen nimen englantilainen versio.

Sven Elvestad (1884-1934) työskenteli koko aikuisen elämänsä toimittajana ja siinä sivussa kirjoitti useita romaaneja ja novelleja sekä kaikkiaan satakunta salapoliisikertomusta. Lehtimiehenä hän sai tehtäväkseen raportoida eräästä rikosjutusta lehteensä. Myöhemmin hän kirjoitti tapauksesta kirjan, ja se oli alkuna hänen tuotteliaalle dekkaristiuralleen. Norjaksi rikostarinoita (romaaneja ja kertomuksia) kertyi noin sata. Kotikaupunkini kirjastosta en löydä ainoatakaan kirjaa, mutta pikainen selailu antikvariaattien sivustoilla paljastaa, että Stein Rivertonin nimellä kirjoitettuja salapoliisitarinoita on käännetty ja julkaistu suomeksi kolmisenkymmentä. Varsin tuottelias mies siis - ja kaikki tämä toimittajan työn ja lukuisten lehdissä julkaistujen haastattelujen ja matkakertomusten ohella.

Niin, ja osoittautuu paikkansa pitämättömäksi, etten olisi koskaan kuullutkaan Rivertonin luomasta salapoliisihahmosta Asbjörn Kragista. Tai ainakin lukenut, sillä Karl Axel Björk mainitsee miehen Virpi Hämeen-Anttilan rikosromaanissa Yön sydän on jäätä, kuten Hämeen-Anttila itse kertoo blogissaan Kadonnutta 20-lukua etsimässä. Nimi ei vain ollut merkinnyt minulle mitään lukiessani Björk-dekkaria, koska en tiennyt norjalaisesta sankarista mitään.

1. painoksen kansi. Kirja julkaistiin
Otavan 50 pennin kirjasto -sarjassa.
Kuva: Huuto.net 

Mutta itse tarinaan siis, kirjaan Salaperäinen vihollinen : kertomus salapoliisi Asbjörn Kragin elämästä. Siinä salapoliisimme keskustelee hyvän ystävänsä ratsumestari Ivar Ryen kanssa tämän mentyä kihloihin rakastamansa naisen, Dagnyn, kanssa. Pian Krag saa viestin, että kihlaus on selittämättömästi purkautunut, ja kohta perään toisen viestin, että Dagnyn isän, eversti Holgerin, kimppuun on hyökätty ja hän makaa tajuttomana huonossa kunnossa. Krag matkustaa välittömästi junalla Kristianiasta (kuten Norjan pääkaupunkia kirjoitusaikaan kutsuttiin) maaseudulle, missä sekä Ivar Rye että Dagny ja hänen isänsä asuvat.

Koko naapuristo epäilee ratsumestari Ryetä syylliseksi pahoinpitelyyn ja murhayritykseen, sillä kihlauksen purkautumisen takia hänellä on motiivi. Asbjörn Krag on kuitenkin vakuuttunut ystävänsä syyttömyydestä, vaikka todisteet viittaavat tähän. Vähitellen ajatusketjujensa tuloksena Krag päätyy pitämään erästä toista syyllisenä, vieläpä hyvin perustein, mutta kun tämä surmataan aivan samalla tavalla kuin eversti Holger pahoinpideltiin, on Kragin mietittävä muuta ratkaisua. Tapaus on salaperäisempi kuin päältäpäin arvaa.

"Tässä asiassa on todellakin monta puolta. Mitä enemmän sitä ajattelen, sitä vaihtelevampana ja monimuotoisempana se minulle näyttäytyy. Kun ajatukseni yrittävät tunkeutua salaisuuden läpi, tuntuu aivan siltä, kuin ne taittuisivat prismassa."

Salapoliisikirjojen perinteitä noudattaen Asbjörn Krag tietenkin selvittää syyllisen ja ystävänsä sydämenasiat siinä sivussa. Monenlaista käännettä juonessa on, ennen kuin siihen asti päästään, mutta osasin ennakoida epätavallisen ratkaisun ennen kirjan loppua. Ihan varmahan en voinut olla, joten kirja piti mielenkiinnon yllä viimeiseen sivuun asti.

Kirjassa Stein Riverton kuljettaa juonta paljon dialogin avulla, teksti on mielestäni yllättävän sujuvaa nykylukijallekin, vaikka lukemani suomalainen laitos julkaistiin jo 1913. Muutamat hauskat sanat ja taivutusmuodot kiinnittivät huomiota, kuten: "Kunpa tietäisi missä hän oleksii." "Heittäysin pitkälleni maahan." "... suora puhe teidän puoleltanne antaisi minulle varmasti johtoa." Krag luullakseni tarkoittaa johtolankaa, joka sekin esiintyy tekstissä.

Kaiken kaikkiaan ihan kelvollinen luettava vanhan ajan salapoliisiromaanien hengessä. Henkilökuvaus ei ollut kovin kummoista, Asbjörn Krag jäi vieraaksi hahmoksi, mutta arvelen sen johtuvan siitä, että tätä kirjaa ennen oli ilmestynyt jo nippu Krag-kertomuksia, joista sankari oli tullut tutuksi lukijoille. Näitä vanhoja romaaneja lukiessa tulee kepeän nostalginen olo.

Norjassa vuoden parhaalle rikostarinalle (romaani, novelli, näytelmä, käsikirjoitus) myönnettävä Riverton-palkinto on sannut nimensä Stein Rivertonin mukaan. 

          Stein Riverton: Salaperäinen vihollinen : kertomus salapoliisi 
                    Asbjörn Kragin elämästä. E-kirja. 98 s.
          Kustantaja: Project Gutenberg; digitoitu kirjasta: Otava 1913 (136 s)
          Alkuperäinen: Den gaadefulle fiende 1911. Suomentaja: I. A. [Ilmari Ahma]

Vanhoja dekkaristeja voisi etsiä enemmänkin luettavaksi! Tämän ja muita Rivertonin kertomuksia voi ladata ilmaiseksi luettavakseen joko Projekti Lönnrot -sivustolta (16 teosta Riverton-nimellä, tekstitiedostoina) tai Project Gutenberg -sivustolta (13 teosta Elvestad-nimellä, teksti-, EPUB- ja Kindle-versioina). Itse käytin PG:n EPUB-tiedostoa, joka on helppo ladata omalle lukulaitteelle.

Helmet-haasteessa tällä voi kuitata kohdan 18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja, 25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin, 32. Kirjan nimessä on ammatti (salapoliisi).
Jatkumo-haaste. Kuukauden kieli on helmikuussa norja.