Olli Jalonen: Taivaanpallo

"Vasta kun tietää niin voi tietää ettei ole mitään tietänytkään."

Olli Jalosen Taivaanpallo on häkellyttävän hyvä ja kiehtova kirja. Olen yllättynyt, että se on tehnyt minuun niin suuren vaikutuksen, ihan sen takia, ettei aihepiiri oikeastaan ole ollenkaan sellainen, jonka pariin tavallisesti hakeudun. Tämä on ensimmäinen lukemani Jalosen kirja, ja se on suorastaan lumonnut minut.

Jo kirjan tarina ja tapahtumapaikka on erityinen. Eletään 1600-luvun loppupuolta, ja Minä-joka-on-Kuolleenpuun-Angus on 6-vuotias poika, kun Kauppakomppanian alus tuo luonnontieteilijä Edmund Halleyn apulaisineen Anguksen kotisaarelle Saint Helenalle. Saari kuuluu Englannille, vaikka sijaitsee kaukana eteläisellä Atlantilla, parituhatta mailia Lounais-Afrikan rannikosta länteen. Saari on asutettu Englannista, josta Anguksen vanhemmatkin ovat purjehtineet sinne jo ennen pojan syntymää, mukanaan isosisko Ann. Sittemmin isä on kuollut, ja äiti on jäänyt yksin huolehtimaan lapsistaan ja viljelemään maatilkkuaan.

Kaikki muuttuu Anguksen elämässä, kun Halley saapuu ja alkaa melkein kokeilumielessä opettaa poikaa havainnoimaan lintuja ja tähtiä. Tiedemies uskoo, että jokainen oppimatonkin lapsi on puhdas taulu, jolle voidaan opettaa mitä vain, jos olosuhteet ovat suotuisat. Ja Anguksen kohdalla ovat. Halleyn jo lähdettyä saarelta Angus muistaa kaiken, mitä hänen ihannoimansa englantilainen oppinut on hänelle puhunut, ja miten hän on auttanut tätä tähtien paikkojen merkitsemisessä ja lintujen laskemisessa. Pojassa herää oppimisen halu ja vuosien kuluessa hän haaveilee pääsevänsä Lontooseen ja Halleyn oppipojaksi. 

"... muistaminen on sellaista että se hyppii sivusuunnassa ja taaksensa edestakaisin kuin pelästynyt kani eikä sillä ole kunnolla vakaata aikaa vaan kaikki sekoittuu."

Haave toteutuukin, kun Saint Helenan saarella syntyy levottomuuksia, ja pastori haluaa lähettää jonkun viemään sanaa Halleylle ja kuninkaalle asioiden oikeasta laidasta. Angus piiloutuu salamatkustajana Kauppakomppanian laivaan, joka pysähtyy satamassa matkallaan Intiasta takaisin Brittein saarille. Tuohon aikaan poika on 11-12 vuoden ikäinen.  Vaiheikkaan matkan jälkeen purjealus lipuu Thamesia pitkin Lontooseen, ja Anguksella on ihmettelemistä isossa kaupungissa. Niin iso se ei kuitenkaan ole, etteikö hän löytäisi sieltä maisteri Halleytä ja pääsisi viemään pastorin kirjettä tälle.

Olli Jalonen on osannut kirjassa mennä mestarillisesti lapsen ja nuoren pojan nahkoihin ja puhua ja ajatella hänen äänellään ja kielellään. Siinä ajattelussa kuuluu tuon ajan ihmisten taikauskon ja toisaalta kirkon opetuksen ääni sekä vähitellen tunkeutuva valistuksen ajan maailmanselitys. Kaikkein hienoimmin tekstissä välittyy Anguksen oppimisen halu ja kyky, ymmärryksen lisääntyminen, asioiden kysyminen ja pohtiminen omassa mielessä, ja isättömän pojan kiintyminen opettajiinsa ja halunsa tulla heidän kaltaisekseen. 

Taivaanpallo sai kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2018 - ansaitusti.

               Olli Jalonen: Taivaanpallo, 415 s. (e-kirja)
               Kustantaja: Otava 2018
               Kansi: Anna Lehtonen

E-KIRJAN lainasin Ellibs-kirjastosta. 

Helmet-haasteessa tämä sopii vaikka kohtiin 7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt (Lontoo), 2. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan, 29. Kirjassa nähdään unia.