Viidennessä Ruth Galloway -sarjan mysteerissä Korppikuningas kirjailija Elly Griffiths tarttuu kirjaimellisesti legendaariseen aiheeseen, kuningas Arturiin. Ruth, forensinen arkeologi, kuulee opiskelutoveriltaan, että yksi heidän joukostaan, Daniel, on kuollut talonsa palossa. Ruth ei ole pitänyt yhteyttä Daniin pitkään aikaan, joten hän hämmästyy, kun kuulee, että Dan, jo opiskelijana erinomainen arkeologi, oli päätynyt pieneen, tuntemattomaan yliopistoon arkeologian opettajaksi.
Pian kuolinviestin jälkeen Ruth saa Danilta kirjeen, jonka mies oli kirjoittanut vähän ennen kuolemaansa. Siinä hän kertoo löytäneensä jotain sensaatiomaisen merkittävää kaivauksilla Prestonissa ja haluaa Ruthin tutkimaan löytöä kanssaan. Hän myös kertoo pelkäävänsä. Sanomatta on selvää, että Ruth kiinnostuu Danin löydöstä ja haluaa nähdä sen. Pian hän saa myös Danin yliopistolta kutsun tulla tutkimaan hänen löytämiään luita, sillä heillä ei ole Dani jälkeen toista arkeologia tehtävään. Dan uskoi luiden liittyvän kuningas Arturiin. Ja millä tavalla!
Tehtävä vie Ruthin ja hänen pikkutyttärensä loman aikana Blackpooliin, kaupunkiin, jossa ei tulisi ilman luulöytöä lomailtua. Se on komisario Nelsonin kotikaupunki, ja sinne suuntaa Nelsonkin vaimoineen lomallaan, sillä hänen entinen työkaverinsa tutkii Danin kuolemaa, joka ei olekaan onnettomuus. Kuka halusi Danin kuolemaa? Liittyikö se hänen arkeologiseen löytöönsä ja kuningas Arturiin? Ruth ja Nelson tietysti kohtaavat, ja kun Nelsonin äiti kutsuu Ruthin kotiinsa aterialle, niin arkeologi kuin komisariokin ovat varuillaan ja vaivautuneita. Onneksi mukana on Ruthin tytön Katen hoitajana druidi Cathbad, sillä hän hurmaa Nelsonin äidin puheillaan ja irlantilaistaustallaan.
Nelson päätyy auttamaan Danin murhan tutkinnassa, kun pari muutakin yliopistoon ja kuningas Arturiin liittyvää hahmoa pääsee hengestään. Mukana häärii kuningas Arturin legendaa ja muistoa vaaliva seura, ufoihin hurahtaneita tutkijoita ja historioitsijoita. Jännitys kiihtyy huippuunsa, kun pikku Kate katoaa huvipuistossa, ja kaikki ovat varmoja, että murhaaja on kidnapannut hänet.
Elly Griffiths on luonut sarjansa päähenkilöstä Ruth Gallowaysta tavallisen ja siksi niin samaistuttavan naisen. Ruth on hyvin urasuuntautunut, forensinen arkeologia on hänen intohimonsa ja hän rakastaa yliopistossa opettamista. On puhdas sattuma, että hän asiantuntijuutensa takia ajautuu auttamaan poliisia vanhoihin henkirikoksiin littyvien luiden tutkinnassa. Kun Ruth yllättäen huomasi olevansa raskaana, hän oli vain iloinen, vaikka ei voinutkaan mennä naimisiin lapsen isän kanssa. Hän halusi lapsen ja hän halusi tulla äidiksi. Kate onkin hänelle tärkeintä maailmassa, vaikka hän monien uraäitien tapaan kokee olevansa huono äiti. Korppikuninkaassa Ruth viimein myöntää itselleen rakastavansa Katen isää.
Nyt taukoa, ja sitten sarjan seuraava kirja Kadonneet ja kuolleet lukuun.
Edelliset Ruth Galloway -mysteerit:
#1: Risteyskohdat (2009, suomeksi 2017)
#2: Januksen kivi (2010, suomeksi 2017)
#3: Jyrkänteen reunalla (2011, suomeksi 2018)
#4: Käärmeen kirous (2012, suomeksi 2018)
Elly Griffiths: Korppikuningas, 372 s
Kustantaja: Tammi 2019
Alkuperäinen: Dying Fall 2013
Suomentaja: Anna Kangasmaa
Kansi: Markko Taina
KIRJA on kirjastolaina. Osallistun sillä blogien naistenviikkoon, jossa tänä vuonna luen muutaman naiskirjailijan teoksen. Niiden päähenkilöt ovat naisia ja kukin eri maasta Aloitin Sirkalla.
HELMET-haaste: 34. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana.
Mahtava dekkarisarja. Fanitan Ruthieta ja Nelsonkin menettelee.
VastaaPoistaRuth on kyllä hyvä - eikä Ruthin tarinaa olisi ilman Nelsonia. Kyllähän se nyt koukuttaa lukemaan, mitä siitä kaikesta vielä tulee. ;-)
PoistaOlen lukemassa Ruth-sarjaa juuri tässä samassa kohtaa. Koukuttava ja kotoinen sarja, ja Ruth on niin hyvä tyyppi.
VastaaPoistaKotoinen on hyvä sana kuvaamaan Ruthia ja sarjaa. Mikä on minusta aika jännää, kun on kyse arkeologista. Siihen kun en osaa yhdistää kotoisaa, vaikka se kovasti kiinnostavaa onkin.
PoistaSait kiinnostumaan sarjasta! Kesän kunniaksi olen lukenut muutaman dekkarin, ja Ruth-sarjakin on vilahtanut luettavaa etsiessäni.
VastaaPoistaKiitos osallistumisestasi naistenviikkohaasteeseen! On niin mukava lukea poimintojasi!
Kiitos naistenviikkohaasteen emännöinnistä. Tällä kertaa olin kolmella kirjalla mukana, ja tuota Elly Griffithsin sarjaa voi kyllä suositella oivaksi kesädekkariksi. Siitä huolimatta, että monissa niistä on syksy ja sataa ja myrskyää kuin Englannissa ikään. ;-)
Poista