Dekkariviikko on taas täällä, ja mikä sen oivallisempi aika silmäillä rikos- ja jännityskirjavinkkejä kuin dekkariviikon blogipostaukset. Vuosi sitten dekkariviikon aluksi esittelin yhdeksän kotimaista dekkarisarjaa. Tänä vuonna vuoron saa muutama ulkomainen sarja. Tänään starttaan todella mieleisellä brittituttavuudella.
Löytyneet luut osoittautuvat todella vanhoiksi, ne ovat peräisin rautakaudelta parintuhannen vuoden takaa, vaikka ovat säilyneet turpeessa hyvin. Sitten löytyy jotain paljon tuoreempaa... ja alkaa murhaajan etsiminen. Kuka on voinut olla asialla? Mitään johtolankoja ei löydy, joten poliisi tutkii viime vuosina marskimaalla liikkuneita ja sen tuntumassa asuvia. Ruthin ex-poikaystävä Peter tulee seudulle ja pyrkii takaisin Ruthin elämään, samaan aikaan on tulossa norjalainen Erik, joka oli aikoinaan Ruthin arkeologian opettaja, ja yhdessä kolmikko teki kaivauksia marskimaalla yhtenä kesänä kymmenen vuotta sitten. Ryhmässä oli myös eräs mies, joka sittemmin joutui vankilaan ja on hiljattain vapautunut ja asuu lähistöllä asuntovaunussa.
Ruth Galloway on niin tavallinen ja sympaattinen naisihminen, että hänen seurassaan murhamysteerin ratkaisu on varsin viihtyisää, vaikka tunnelmat harmaassa englantilaisessa syksyssä ovatkin ajoittain aika synkkiä. Tavallisennäköinen, ylipainoinen Ruth omistautuu arkeologin työlleen intohimoisesti. Peterin silloin vuosia sitten lähdettyä heidän kodistaan Ruth on asunut yksin pikkutalossaan marskimaan liepeillä, tai siis kissojensa kanssa. Hän on tietoinen biologisen kellonsa tikityksestä ja suree sitä, ettei hänellä ole omaa lasta. Marskimaan luitten löydyttyä hän joutuu rikospoliisin avustajana melkoiseeen pyöritykseen ja jopa hengenvaaraan. Kaiken lisäksi hän huomaa, että kaikki poliisin epäilemät henkilöt ovat hänelle tuttuja, ellei tekijä ole sitten satunnainen marskimaan samoilija.
Elly Griffithsin Ruth Galloway -sarjan aloitus ihastutti. Niin tavallisenoloinen päähenkilö, niin englantilaisen sumuinen ja tuulinen marskimaa ja niin synkeitä rikoksia. Ripaus kelttiläistä mytologiaa. Uhkauskirjeitä. Ja niin etäisenä alkanut yhteistyö poliisin kanssa. Ajan kanssa tullaan kuitenkin tutuiksi ja välit lämpenevät, ja Ruth ja Nelson oppivat arvostamaan toistensa tarkkuutta ja samanlaista ammatillista suhtautumista tutkimustyöhön.
Tämän sarjan lukemista aion jatkaa. Ehdottomasti. Laadukas brittidekkari, kiinnostavat henkilöt ja kiehtova mysteeri karulla alueella maan ja meren välissä.
Elly Griffiths: Risteyskohdat, 249 s. (e-kirja)
Kustantaja: Tammi 2017 (paperiversio 2017)
Alkuperäinen: The Crossing Places 2009, suomentanut Anna Lönnroth
Kansi: Markko Taina
E-KIRJA on oma ostos. Dekkari on luettu ainakin blogeissa Kirsin kirjanurkka, Leena Lumi, Lukuneuvoja, Lumiomena, Sinisen linnan kirjasto, Yöpöydän kirjat.
Aloitan kirjalla tämän vuoden Dekkariviikon, jota emännöi Yöpöydän kirjat -blogi. Risteyskohdat on brittiläisen Ruth Galloway -sarjan ensimmäinen osa.
Helmet-haasteessa kirjaan tämän kohtaan "40. Kirjassa on lemmikkieläin". Kirjankansibingossa ruksaan ruudun "Veden olomuoto". Osallistun myös Jatkumo-haasteeseen, jossa luetaan sarjakirjoja, sekä Kirjoja ulapalta -haasteeseen, koska kirjassa eletään ja tutkitaan rikoksia meren ja maan liittymäkohdassa, merta ja vuoroveden nousemista tarkkaillen ja välillä paetenkin.
"He nousevat autosta ja kävelevät märän ruohon yli marskimaalle. Tuuli kuiskii kaislikossa, ja siellä täällä synkät vesilammikot heijastelevat harmaata taivasta. Ruth pysähtyy marskimaan laidalle etsimään ensimmäistä vajonnutta tolppaa, mutkittelevaa sorapolkua, joka vie petollisen veden yli ulommas laskuveden jättämälle mutapohjalle. Kun hän löytää sen puoliksi murtoveteen uponneena, hän lähtee kävelemään taakseen katsomatta."Marskimaalla harmaan taivaan alla kävelee Ruth Galloway, lähes nelikymppinen arkeologi, joka asuu kahden kissansa, Sparkyn ja Flintin, kanssa aivan marskimaan laidalla. Ruth opettaa forensista arkeologiaa eli rikosteknistä ihmisluiden tutkimusta yliopistossa Norfolkissa Englannin itärannikolla. Nyt marskimaalta on löytynyt pienikokoisia luita, ja äreä rikoskomisario Harry Nelson tarvitsee Ruthin apua niiden ajoittamisessa. Vuosikymmen sitten katosi viisivuotias pikkutyttö jäljettömiin eikä häntä koskaan löydetty. Sitä tapausta Nelson ei ole kyennyt unohtamaan, hän on vannonut itselleen, että vielä selvittää tapauksen, jotta tytön vanhemmat saavat rauhan. Lisäksi näinä aikoina lähiseudulta on kadonnut toinenkin pieni tyttö.
Löytyneet luut osoittautuvat todella vanhoiksi, ne ovat peräisin rautakaudelta parintuhannen vuoden takaa, vaikka ovat säilyneet turpeessa hyvin. Sitten löytyy jotain paljon tuoreempaa... ja alkaa murhaajan etsiminen. Kuka on voinut olla asialla? Mitään johtolankoja ei löydy, joten poliisi tutkii viime vuosina marskimaalla liikkuneita ja sen tuntumassa asuvia. Ruthin ex-poikaystävä Peter tulee seudulle ja pyrkii takaisin Ruthin elämään, samaan aikaan on tulossa norjalainen Erik, joka oli aikoinaan Ruthin arkeologian opettaja, ja yhdessä kolmikko teki kaivauksia marskimaalla yhtenä kesänä kymmenen vuotta sitten. Ryhmässä oli myös eräs mies, joka sittemmin joutui vankilaan ja on hiljattain vapautunut ja asuu lähistöllä asuntovaunussa.
Ruth Galloway on niin tavallinen ja sympaattinen naisihminen, että hänen seurassaan murhamysteerin ratkaisu on varsin viihtyisää, vaikka tunnelmat harmaassa englantilaisessa syksyssä ovatkin ajoittain aika synkkiä. Tavallisennäköinen, ylipainoinen Ruth omistautuu arkeologin työlleen intohimoisesti. Peterin silloin vuosia sitten lähdettyä heidän kodistaan Ruth on asunut yksin pikkutalossaan marskimaan liepeillä, tai siis kissojensa kanssa. Hän on tietoinen biologisen kellonsa tikityksestä ja suree sitä, ettei hänellä ole omaa lasta. Marskimaan luitten löydyttyä hän joutuu rikospoliisin avustajana melkoiseeen pyöritykseen ja jopa hengenvaaraan. Kaiken lisäksi hän huomaa, että kaikki poliisin epäilemät henkilöt ovat hänelle tuttuja, ellei tekijä ole sitten satunnainen marskimaan samoilija.
Elly Griffithsin Ruth Galloway -sarjan aloitus ihastutti. Niin tavallisenoloinen päähenkilö, niin englantilaisen sumuinen ja tuulinen marskimaa ja niin synkeitä rikoksia. Ripaus kelttiläistä mytologiaa. Uhkauskirjeitä. Ja niin etäisenä alkanut yhteistyö poliisin kanssa. Ajan kanssa tullaan kuitenkin tutuiksi ja välit lämpenevät, ja Ruth ja Nelson oppivat arvostamaan toistensa tarkkuutta ja samanlaista ammatillista suhtautumista tutkimustyöhön.
Tämän sarjan lukemista aion jatkaa. Ehdottomasti. Laadukas brittidekkari, kiinnostavat henkilöt ja kiehtova mysteeri karulla alueella maan ja meren välissä.
Elly Griffiths: Risteyskohdat, 249 s. (e-kirja)
Kustantaja: Tammi 2017 (paperiversio 2017)
Alkuperäinen: The Crossing Places 2009, suomentanut Anna Lönnroth
Kansi: Markko Taina
E-KIRJA on oma ostos. Dekkari on luettu ainakin blogeissa Kirsin kirjanurkka, Leena Lumi, Lukuneuvoja, Lumiomena, Sinisen linnan kirjasto, Yöpöydän kirjat.
Aloitan kirjalla tämän vuoden Dekkariviikon, jota emännöi Yöpöydän kirjat -blogi. Risteyskohdat on brittiläisen Ruth Galloway -sarjan ensimmäinen osa.
Helmet-haasteessa kirjaan tämän kohtaan "40. Kirjassa on lemmikkieläin". Kirjankansibingossa ruksaan ruudun "Veden olomuoto". Osallistun myös Jatkumo-haasteeseen, jossa luetaan sarjakirjoja, sekä Kirjoja ulapalta -haasteeseen, koska kirjassa eletään ja tutkitaan rikoksia meren ja maan liittymäkohdassa, merta ja vuoroveden nousemista tarkkaillen ja välillä paetenkin.
Mä yritin kerran lukea tätä, mutta oli pakko jättää kesken. Kirja tuntui jotenkin hirveän tylsältä eikä lähtenyt käyntiin. Olen kuitenkin niin monesta suunnasta kuullut tästä sarjasta positiivista, että ehkä täytyy yrittää joskus uudestaan.
VastaaPoistaOman postaukseni kirjoitettuani kävin katsomassa muitten sanomisia ja huomasin, että osa piti kirjasta (paljon) ja osalle ei vain lähtenyt kulkemaan. Kovin vauhdikas tämä ei ole, ehkä aivan loppuratkaisua lukuunottamatta, mutta itse en ole kovin suuri trillerien ystävä, joten tällainen enempi arvoitusdekkari sopi minulle hyvin.
PoistaNyt olen lukenut niin monta positiivista arviota Elly Griffithsin dekkareista, että alan kiinnostua.
VastaaPoistaMinä tykkäsin tästä kovasti. Suosittelen englantilaisista ja/tai arvoitusdekkareista pitäville.
PoistaTämä sarja odottaa lukuvuoroa ja olen hankkinut jo kaksi ensimmäistä dekkaria :)
VastaaPoistaUskon, että pidät tästä.
Poista