Yksi kevään aikana kuuntelemistani äänikirjoista oli Marko Kilven poliisiromaani Kadotetut. Kirjailija oli minulle uusi tuttavuus, vaikka dekkareiden maailmassa viihdynkin. Teoksen koukuttavuudesta kertonee sekin jotain, että pari kertaa oli jäätävä useaksi minuutiksi autoon kuuntelemaan, kun olin ajanut sen talliin työpäivän päätteeksi, niin jännittävässä kohdassa kirja oli.
Marko Kilpi: Kadotetut, äänikirja Kustantaja: Gummerus 2010 Lukija: Niko Saarela (11 CDtä, 12t 7min) |
Kirjasta ei puutu yllättäviä juonenkäänteitä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Sen kaiken keskellä Repo pysähtyy ihmettelemään suomalaista yhteiskuntaa ja miettimään vakavampia. Pidin teoksesta näiden takia - että kaiken viihdyttävyyden keskellä katsotaan rikosten taakse ja rikollisten omasta henkilöhistoriasta nouseviin motiiveihin. Kuuntelusta jäi erityisesti mieleen kohdat, joissa Repo pohti kuolemaa ja kuolemanpelkoa, oikeaa ja väärää sekä rajoja ja rajattomuutta.
Kadotetut-kirjan ovat kuunnelleet äänikirjana myös mm. Kirsi ja Salla sekä lukeneet Amma ja Jori.
Kirjassa ei mainita tapahtumien kaupungin nimeä kertaakaan, mutta kaupunginosa mainitaan, ja samanniminen löytyy Kuopiosta, jossa myös Marko Kilpi asuu ja työskentelee poliisina. Siksi uskaltaudun valloittamaan tällä kirjalla Pohjois-Savon Oi maamme Suomi -haasteessa.
KIRJAN lainasin kotikaupungin kirjastosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!