perjantai 26. kesäkuuta 2015

Kesälukumaraton 26.6.2015 (päivittyy)


Lukumaraton houkuttelee mukaansa tänäkin kesänä, ajankohta sattui sopivasti viikonlopun kylkeen. Perjantai on työpäivä, mutta heti töiden jälkeen, iltapäivällä, lähden lukumatkaan kirjojen kanssa. 

Haastetta emännöi Tiina Hyllytontun höpinöitä -blogissa, josta löytyvät maratonin ohjeet.

Mitään tiukkaa koreografiaa en ole vuorokauden lukurupeamalle laatinut, mutta luullakseni lukeminen sujuu kevyissä ja viihdyttävissä tunnelmissa. Matkan varrelle olen varannut kirjapinoja, joista poimin luettavani:
  • jotain jännää (ainakin Christie, Larsson, Lehtolainen, Pekkanen)
  • jotain viihdyttävää (Enni Mustosen Paimentyttö, Hilja Valtosen Hätävara)
  • jotain pientä / hupaisaa / yllättävää (kuten Sibeliuksen pyörä, Turun pommitus, Ihana loma, Kerppu ja tyttö sekä Irtolehtiä Aatamin päiväkirjasta)
  • ... hmm,  ellen sitten innostu jostain tiiliskivestä
Kirjoitan tänne kotiutuessani työpaikalta iltapäivällä kello viiden maissa ja kerron maratonin alkamisajan sekä päivitän samaan postaukseen lukemisen lomassa.

Mukavaa perjantaipäivää!

*** *** *** *** *** *** ***

Töistä on tultu, hiukopalaa laitettu ja kahvia keitetty. On aika maratonin. 

Kello 17.30 starttaan liikkeelle. 
On ihan luetuttava olo, mutta kiireinen työpäivä takana, joten otan lokoisen asennon sohvalla ja uppoudun ensimmäiseksi Hilja Valtosen Hätävaran käänteisiin. Tätä en muistaakseni ole lukenut aikaisemmin. 
Kello 9.10 lauantaina maraton jatkuu.
Eilen alkoi väsyttää tavallista aikaisemmin, mutta luin Hätävaran loppuun. 156 s. Postaan siitä aikanaan blogiin. Nyt on aamupala syöty, ja lukeminen jatkuu, tartun seuraavaksi Mark Twainin Irtolehtiä Aatamin päiväkirjasta -kirjaseen, jossa on pienet sivut ja paljon piirroskuvia. Sen jälkeen jotain muuta.
Palailen aamupäiväkahvilla... Klo 11.00.
Aatamin päiväkirjan otteet olivat hupaisaa luettavaa ja ansaitsevat oman pikkupostauksensa myöhemmin. 79 s. Sen jälkeen olen siirtynyt vuoteen 1913 ja Saimaan rannoille sekä Viipuriin Vladimir Krjukovin murhamysteerissä Huvimaja Monrepoossa.
Klo 15.30 palailen tauolta.
Huvimaja Monrepoossa ei oikeastaan ollutkaan murhamysteeri, tai tavallaan olikin, ja rakkauromaani ja venäläinen - äh, en oikein osaa sanoa. 190 s. Tuumin lisää maratonin jälkeen. Nyt on aikaa vielä pari tuntia yhden kirjan aloittamiseen.
Klo 17.30 maratonin päätös.
Taisin ottaa pikku-unosetkin tässä välissä. Enkä aloittanut uutta kirjaa, vaan jatkoin vanhaa. Minulla on pitkässä ja hartaassa luennassa Arne Nevanlinnan Marie, jossa nyt etenin 42 s. eli sivut 73-114.
*** *** *** *** *** *** ***

Tässä vielä lukumääriä koosteena. Tahti on ollut minulle tavallinen maratontahti, ja hyväksi havaittu yön nukkuminen välissä toi sopivan mukavan lukuolon. Kirjoitan jokaisesta erikseen blogiini, ainakin lyhyesti, kunhan jaksan ja käyn sitten ehkä linkittämässä tänne.

Luin seuraavat kirjat:

  • Hilja Valtonen: Hätävara, 156 s.
  • Mark Twain: Irtolehtiä Aatamin päiväkirjasta, 89 s.
  • Vladimir Krjukov: Huvimaja Monrepoossa, 190 s.
  • Arne Nevanlinna: Marie, osan eli 42 s.

Yhteensä siis 3 kirjaa ja rapiat, sivuja 477.

Hyvää kesäviikonloppua lukumaratoonareille ja muille kirjaihmisille!

6 kommenttia:

  1. Minun pitäisi varmaan joskus kokeilla Valtosta, olen melko varma että pitäisin siitä. :) Paimentyttö on ainakin hurjan hyvä kirja, ja uskoisin että Mustonen olisi hyvää maratonluettavaa. Tsemppiä lukemiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hätävara oli ihan kelpo kirja maratonille, pidin ehkä Valtoselta enemmän Nuoren opettajan varaventtiilistä. Luulen, että pitäisit Valtosesta. vähän samanlaista kuin Mustonen, mutta vanhanaikaisempaa, koska hän kirjoitti kauan aikaa sitten.

      Luulen pitäväni Paimentytöstä, sillä aikaisemmin lukemani Mannisen Koskivuori-sarja oli koukuttava.

      Poista
  2. Lukumaratonit kuulostavat ihanilta, mutta minusta tuntuu, että itse en moiseen voimankoetukseen kykene. Hattua nostaen! <3

    Valtosen Hätävara on ihana! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hätävara on tosiaan mainio, vaikka Nuoren opettajattaren varaventtiiliä pidän vielä mainiompana.

      Lukumaratonit ovat sellaista lukuhulluutta, että ymmärrän hyvin, etteivät kaikki lähde mukaan. Itse otan ne kevyellä kädellä, luen normaalia tahtia, mutta ehkä lyhyempiä kirjoja, eikä sivumäärätkään päätä huimaa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!