sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Anni Swanin Sara ja Sarri -kirjat

Anni Swanin (1875-1958) kirjat olivat lapsuudessani suosikkien joukossa, ja Iris rukka niistä rakkain. Tänä vuonna rakastetun kirjailijan syntymästä tuli kuluneeksi 140 vuotta, joten tartuin hänen Sara ja Sarri -kirjoihinsa, joita en muista aikaisemmin lukeneeni.


Sara ja Sarri
kertoo orvoksi jääneestä Sarrista eli Saara Krankista, papin tyttärestä, joka on kasvattina kanttorin perheessä. Kanttorska pitää kovaa kuria ja töitä on tehtävä paljon. Sarrin elämä muuttuu kertaheitolla, kun hänen sukulaisensa, tehtailijan tytär Sara Krank, kaipaa toveria. Sara on menettänyt äitinsä, sairastelee eikä jaksa käydä tavallista koulua, joten hänen leski-isänsä etsii tyttärelleen toveria hyvästä perheestä. Kanttorilaan tulee kirje, ja Sarri matkustaa tuota pikaa Kaunialan kartanoon Helsingin lähelle. Oi onnea! Miten kaunis talo, oma huone ja sieviä vaatteitakin. 

Sarasta ja Sarrista tulee erottamattomat, niin koulunkäynnissä kuin kaikissa kepposissakin, joihin Sara saa kiltin Sarrin houkutelluksi. Erään kerran he vaihtavat keskenään vaatteita kylään mennessään, ja paikalla olevat nuoret kohtelevat Saran vaatteissa olevaa Sarria kuin tämä olisi rikas perijätär. Tytöt vannovat viattomuuttaan - heillähän on sama nimi, joten voiko heitä syyttää, jos ihmiset olettavat olemattomia vain heidän ulkoasunsa perusteella.

Saran isän onni kuitenkin kääntyy, hän menettää kaiken omaisuutensa, ja muuttaa tyttöjen kanssa Saran äidinperintonä enoltaan saamaan Louhelaan, jossa he elävät paljon niukemmin kuin ennen ja joutuvat perehtymään puutarhanhoitoon ja maanviljelykseen. Kepposia ei täältäkään puutu, ja kerrotaanpa Louhelassa tarinaa aarteestakin, jonka merikapteeni-eno olisi sinne kätkenyt. Sitä havittelee myös enon häijy laivapalvelija. Tyttöjen avuksi tulee heidän ystävänsä Paul, - ja loppu hyvin, kaikki hyvin.


Sara ja Sarri matkustavat
on kertomus Euroopan matkasta, jolle Sara isänsä ja Sarrin kanssa lähtee hoidattamaan isän terveyttä. Mukaan he palkkaavat tyttöjen seuraksi ja kaitsijaksi Bellan, joka kertomansa mukaan on balttilaista aatelissukua ja mielellään livauttaakin hienojen sukulaistensa nimiä.

Ensin matka suuntautuu Italiaan ja aina Sisiliaan asti. Siellä käydään monissa vanhoissa kaupungeissa, ihaillaan kirkkoja ja museoita, ja yövytään pienissä hotelleissa, joista monet ovat herra Krankille tuttuja hänen aikaisemmalta matkaltaan. Italian osa kirjaa oli yksitoikkoisempi kuin muu matka, sillä se sisälsi runsaasti kuvauksia matkanteosta, maisemista, kirkkorakennuksista ja siellä olevista kuvista ja patsaista. Ehkä 30-luvun lapsesta se oli kiintoisaa, kun ei ollut televisiota, ei kaikille värikkäitä kuvalehtiäkään.

Italiasta matka jatkuu terveyskylpylään Tšekkoslovakiaan, sieltä yön selässä valepukuista ja passitonta sotilasta auttaen Unkariin, Budapestistä Wieniin ja Tirolin sekä Venetsian kautta viimein kotimatkalle pohjoiseen. Italian jälkeiseen loppumatkaan mahtuu uskomattomia seikkailuja, ja monista kohdatuista ihmisistä tulee tyttöjen ystäviä. Seikkailujen lomassa tytöt kuulevat taruja ja legendoja näkemistään paikoista, ja Keski-Euroopan valtioiden historiakin tulee tutuksi sen keskellä elävien uusien ystävien kautta.

*** *** *** *** ***

Sara ja Sarri on perinteinen tyttökirja teemoiltaan: orpotyttö, kohtalonomaisia käänteitä rääsyistä rikkauteen ja varakkuudesta vaivoihin, reippaita ja rohkeita tyttösankareita, kepposia, kummituksia, aarteenetsintää, lujaa ystävyyttä ja onnellinen loppu. Tämä oli ihana kirja, koskettava ja reipas samaan aikaan. Oli mukava lukea myös vanhahkoa suomen kieltä!

Sara ja Sarri matkustavat on taas matkakertomus, joka tyttökirja-aineksen lisäksi sisältää paljon kansantaruja eri maista, viittauksia tunnettuihin historian henkilöihin, hallitsijoihin, kansallissankareihin, kirjailijoihin ja muihin taiteilijoihin. Minä opin uutta Keski-Euroopan maiden historiasta ennen vuotta 1930: eri sodissa jaetut maat ja valtiot ovat erottaneet perheenjäsenet eri puolille rajaa ja tuoneet hallitsijoita, joiden aikana oma kieli ja kansallisidentiteetti eivät ole olleet sallittuja. Pitäisikin etsiä jotain historiallista luettavaa alueelta! 


      Anni Swan: Sara ja Sarri. Kootut kertomukset 7. 212 s.
      Kustantaja: WSOY 1976 (10. p., ensipainos 1927)

      Kannen kuva: Martta Wendelin

      Anni Swan: Sara ja Sarri matkustavat. Kootut kertomukset 8. 218 s.
      Kustantaja: WSOY 1980 (9. p., ensipainos 1930).
      Kannen kuva: Martta Wendelin


KIRJAT lainasin kirjaston varaston lastenosastolta.

MUUALLA: Saran kirjat -blogissa viihdyttiin molempien kirjojen seurassa, Assyriologin lifestyle -blogissa ikävöitiin Roomaan Saran ja Sarrin matkassa.


HAASTEET:
Osallistun kirjoilla Naistenviikon lukutempaukseen Saaran päivänä 19.7. Onnittelut vain kaikille Saroille ja Saaroille!

Sara ja Sarri sopii maataloustöiden kuvauksellaan Maalaismaisemia -lukuhaasteeseen.
Sara ja Sarri matkustavat taas sopii Idän pikajuna -kirjallisuushaasteeseen, jossa sen kanssa päästään Wieniin asti.

14 kommenttia:

  1. Minä luin Swanin kirjoja 1960-luvulla - äidillä oli ne kaikki omasta nuoruudestaan. Ehdottomasti eniten tykkäsin Pikkupappilasta (ja tykkään yhä vieläkin, hotkaisen aika ajoin uudestaan. Seuraavaksi eniten pidin Sara ja Sarri matkustavat -kirjasta. Ja nimenomaan niistä matkakuvauksista. Juoniosuus oli mielestäni niin yliampuva, kuten monissa muissakin Swanin kirjoissa, vaikka niitäkin kyllä luin moneen kertaan. Kaarinan kesäloma oli kolmanneksi paras. Iirisrukassakin vierastin itse Iiriksen kiihkeää luonnetta, vaikka ajankuvaus viehättikin. En tiedä, miksi Pikkupappilan Ulla ei tuntunut ollenkaan yliampuvalta, vaikka hänkin oli tunteellinen tapaus, hänestä puuttui vissiin jokun melankolinen piirre.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iiris rukka on tosiaan tunteellinen, samoin kuin Tottisalmen perillinen. Siihen aikaan taisi nuortenkirjoissa olla suurta huutoa orpolapsi/löytölapsi-teema. Ja ovathan ne juonet usein yliampuvia. Ehkä Swanin tausta satujen kirjoittajana vaikutti siihen.

      Kiitos kommentista. Kaarinan kesälomaa en ole tainnut lukea. Ehkä tartun siihen jossain vaiheessa.

      Poista
  2. Nuo ovat hurmaavia kirjoja ! Sain lahjaksi kouluaikana koko sarjan, joka tuli luetuksi useaan otteeseen. Lopulta myin ne kirpparilla. Vieläkin muistan miten ne ostanut nainen ilahtui :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hienoa, että olet saanut lukea koko sarjan. Minulta on joitain jäänyt aikoinaan välistä pois, mutta onneksi vanhoja kirjoja voi lukea uudelleen - tai vaikka ensimmäistä kertaa. Kiitos kommentista.

      Poista
  3. Olipa ihanaa lukea näistä! Anni Swanin kirjat olivat Annojen ja Runotyttöjen ohella minunkin lapsuussuosikkejani, ja Iriksestä on tullut ikuinen sielunsisar, jonka tarina on aina aika ajoin luettava. Näiden muiden teosten henkilöt ja tarinat muistan hyvin huonosti ja olenkin ajatellut lukea kaikki hiljalleen uudestaan... Nämä Sara ja Sarri -kirjat olen jo hamstrannut hyllyyn :) Kiitokset ihastuttavasta tyttökirjahetkestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäkin pidin kovasti Anna- ja Runotyttö-kirjoista - ja pidän vieläkin. Nämä vanhat suosikit kestävät aikaa ja niihin voi palata aina uudelleen.

      Poista
  4. Ihana, muistoja herättävä kirjoitus. Minä luin pienenä tuon Saran ja Sarrin moneen kertaan, vaikka en oikein pitänyt hauraasta ja keppostelevasta Sarasta. Aloitin myös tuota Sara ja Sarri matkustavat, mutta muistaakseni en lukenut sitä koskaan loppuun asti. Vieläköhän se löytyisi kirjastosta? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän näitä ole vielä monissa kirjastoissa, molemmat löytyvät omastani sekä lastenosaston hyllystä että varastosta. Ovat nimellä Kootut kertomukset 7 ja 8.
      En ihmettele, että pienenä Sara ja Sarri matkustavat jäi kesken, minustakin se alku oli vähän matkaopasmainen, mutta monet pitävät siitä juuri siksi. Alun jälkeen alkaa tapahtua. Kannattaa kokeilla nyt uudelleen!

      Poista
  5. Swanin kirjat on ihania ja luin niitä paljon lapsena. Vieläkin on hyllyssä jokin teos.
    Sara ja Sarri ovat tuttuja kirjoja.
    Sinulle on haaste blogissani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta Swanin kirjojen viehätystä lisää niitten vanhahtava kieli, joka toki asettaa ne omaan aikakauteensa.
      Käynkin katsomassa haastetta, kiitos!

      Poista
  6. Joitain Swaneja lapsuudessa luin. Sait nostalgoinnin heräämään, ja kovin kiinnostava tuo huomiosi Keski-Euroopan raja-asiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat hyviä kirjoja nostalgian nälkään. Joitain kirjan sanoista en ollut kuullut pitkään aikaan. Eurooppa on tosiaan muuttunut useampaan kertaan kirjojen ilmestymisen jälkeen.

      Poista
  7. Ihana löytö oli nämä Anni Swanin kirjat, äidilläni on kirjahyllyssä iiris rukka ja pikku pappilassa kirjat, tämä kirja täytyy kyllä käydä katsomassa paikallisessa kirjastossa jos vaikka löytyisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti löydät! Anni Swanin kirjat ovat kyllä viehättävän nostalgisia luettavia.

      Poista

Kiitos kommentistasi!