Poimintoja Helsingin Kirjamessujen 2018 lauantailta

Kävin eilen Helsingin Kirjamessuilla haahuilemassa ystävän kanssa. Niin kuin tuhannet muutkin, päätellen tungoksesta ja täpötäysistä katsomoista. Tässä on muutamia poimintoja päivästä, vaikka muissakin keskusteluissa ehdin istua ja kirjatarjontaa tutkailla.

Suomenlinna-kokoustila pullisteli, kun Aleksi Siltala haastatteli Teemu Keskisarjaa tämän kirjoittamasta Aleksis Kiven elämänkertomuksesta. Vieressä istunut tuntematon messuilija totesikin, että usein sanotaan, ettei Aleksis Kivi kiinnosta, mutta tässä se nyt nähdään! Itse satuin onneksi paikalle hyvissä ajoin, mutta moni jäi ulkopuolelle huolimatta siitä, että seisomapaikatkin olivat tungokseen asti käytössä.

Keskisarja kirjoitti kirjansa historioitsijana, mutta myönsi sohaisseensa kirjallisuudentutkimuksen tontillekin. Hän luonnehti Aleksis Kiveä neroksi, joka kirjoitti mestarillista suomea ilman, että hän olisi lukenut paljonkaan itse. Minut yllätti se, että Kivi käytti muun muassa sanaa "vihapuhe"  Nummisuutareissa.

Miltä tuntuu kirjailijasta, kun hän kuulee, että joku toinen on kirjoittamassa teosta samasta aiheesta? Töölö-lavalla siitä keskustelivat kaksi Ellen Thesleffistä romaanin kirjoittanutta kirjailijaa, Kati Tervo ja Pirkko Soininen. Kumpikin oli, ainakin nyt jälkeen päin, vain tyytyväinen siitä, että taiteilijasta oli kirjoitettu kaksi kirjaa, joiden näkökulma oli kuitenkin erilainen. Tervo kyllä kaipasi vielä yleistajuista elämäkertaa Thesleffistä. Tervoa ja Soinista haastatteli Katja Kallio. Keskustelun lopuksi Kati Tervo kertoi jättävänsä eläneestä henkilöstä kirjoittamisen sikseen, sen verran työlästä oli metsästää Thesleffistä materiaalia arkistoista. Pirkko soininen sen sjaan kertoi kirjoittavansa nyt kirjaa oikeasti eläneestä henkilöstä, mutta jätti vielä salaisuudeksi sen, kenestä hän kirjoittaa.

Katja Kallio, Kati Tervo ja Pirkko Soininen
Kuva: Messukeskus / Helsingin Kirjamessut 2018

Dekkaristit keskustelivat Punavuori-lavalla pitkin päivää Suomen Dekkariseuran Dekkarilauantaissa. Marko Kilven ja Antti Tuomaisen leppoisaa sanailua oli hauska kuunnella, haastattelija Kirsi Hietanen Kirsin kirjanurkasta pääsi helpolla, kun herrat innostuivat juttelemaan keskenään. Tuomaisen kirjoittaminen alkaa aina sellaisesta henkilöhahmosta, joka joutuu äärimmäiseen tilanteeseen, eikä hän alussa vielä tiedä, mitä kaikkea tälle kirjassa tapahtuu. Kilpi kertoi itselleen taas olevan tärkeää aihe tai teema, jonka yli hän ei pääse, ja hahmot rakentuvat vasta sen ympärille. Kumpikaan ei tunnustautunut arkkitehdinomaiseksi kirjansa etukäteen suunnittelijaksi.

Essi Manner, Mari Pyy, Anniina Tarasova ja Heikki Valkama

Essi Mannerin luotsaamassa keskustelussa "Murha maailmalla" kirjailijat mainitsivat, että suomalaisen päähenkilön sijoittaminen ulkomaille on joskus helpompaa kuin sijoittaminen Suomeen. Vieraassa maassa huomaa yksityiskohtia paremmin kuin omassa kulttuurissa, suomalainen sankari voi toimia toisin ja luontevasti ihmetellä paikallisia tapoja ja elämää. Mari Pyy ei kuitenkaan aio sijoittaa seuraavaa dekkariaan Egyptiin. Anniina Tarasova sen sijaan jatkaa Pietarin yritysmaailmassa trilogian verran, ja Heikki Valkaman suomalainen huippukokki seikkailee edelleen Japanissa. Hän paljasti, että yksi syy, miksi hän kirjoitti dekkarinsa Japaniin, oli se, että hän halusi osoittaa tuntevansa japanilaisen kulttuurin paremmin kuin amerikkalainen dekkaristi Sujata Massey!

Ann Cleeves (Kuva: Wikipedia)

Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä: brittiläinen dekkaristi Ann Cleeves, jota haastatteli Leena Korsumäki. Vera Stanhopen ja Jimmy Perezin rikostarinoitten luoja kertoi kirjoittavansa uutta rikossarjaa, joka sijoittuu Pohjois-Devoniin. Shetland-sarjaa hän ei aio enää jatkaa, vaan kahdeksas romaani oli jäähyväiset Jimmy Perezille. Suomessa niistä on juuri julkaistu viides kirja, Mykkä vesi. Vera-sarja sen sijaan jatkuu edelleen. Kahdeksasta kirjasta on julkaistu suomeksi kuusi, viimeisimpänä keväällä Merilokki.

Kiitos messulipusta, Anneli!