Turun Kirjamessuilla 2018

Kuva: Turun kirjamessut

Lauantaina matkasin ensimmäistä kertaa ikinä Turun Kirjamessuille. Päivä oli syksyisen raikas, ajomatkalla haavat, pihlajat ja koivut hehkuivat kullankeltaisina ja punaisina auringonpaisteessa. Olisi ollut hieno päivä ulkoiluunkin, mutta kotimatkalla totesin, että olipa ihana kuunnella kirjakeskusteluja! Tässä kuultua ja mieleen jäänyttä päivän annista. Kuva on Turun Kirjamessujen. 

"Diasporakirjallisuus" on sana, jota en muista aikaisemmin kuulleeni. Sitä käytti kirjailija Anton Ivanov, kun hän keskusteli kirjansa kääntäjän Jukka Mallisen ja J.P. Pulkkisen kanssa vironvenäläisistä ja Itämeren alueen venäjänkielisestä kirjallisuudesta. Ivanov  totesi, että diasporassa eläviä venäläisiä kirjailijoita on todella paljon eri Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Nimeltä hän mainitsi muiden muassa Turussa asuvan Zinaida Lindenin.

Tunti meni todella joutuisaan Auditoriossa, jossa aiheena oli "Mitä Minna tekisi?" Minna Canthin tulevan 175-vuotisjuhlavuoden ennakkona hänen perinnöstään ja merkityksestään tällä vuosikymmenellä keskustelivat Elina Knihtilä, Minna Rytisalo, Jouko Jokinen ja Jenni Haukio. Kysymykseen mitä Minna Canth tekisi tänään, hänestä hiljattain romaanin Rouva C. kirjoittanut Minna Rytisalo arveli, että hän olisi tubettaja, vloggaaja ja bloggaaja! Keskustelu myös kuvattiin, joten otaksun, että se on katsottavissa jossain vaiheessa jossain mediassa. Päivitys 9.10.: Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa (täällä) - kiitos, kaima, tästä tiedosta.

Kirjabloggaajat keskustelivat aiheesta "Rakkautta kirjoihin vai maksettua markkinointia?", ja jokainen heistä arvosti vapauttaan lukea ja kirjoittaa, mitä itse haluavat, eikä sen tähden saa miltään taholta rahallista korvausta bloggaamisestaan. Blogikirjoitusten genrestä puhuttaessa totesi yksi keskustelijoista niiden olevan mielipidekirjoituksia. Keskustelemassa olivat bloggarit Airi Vilhunen/Kirsin Book Club, Kirsi Hietanen/Kirsin kirjanurkka, Arja Korhonen/Kulttuuri kukoistaa, Tuomas Aitonurmi/Tekstiluola ja Tuija Takala/Tuijata sekä Jonna Tapanainen Sivumennen-podcastista ja kirjailija Pajtim Statovci.

Kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila, Asko Jaakonaho ja Harry Salmenniemi keskustelivat kiinnostavasti kirjailijan lähteistä. Kukin heistä totesi, että kirjoitusprosessi  ei ole järjestäytynyt, vaan se on sotkuinen ja kaoottinen. Joskus kirjailija ei itsekään tiedä, mikä on vaikuttanut tekstiin. Hämeen-Anttila luki paljon satunnaisia lähteitä historiallisen dekkarisarjansa epookkia varten. Jaakonaho puhui aukkoisista lähteistä: hän tutki Olavi Paavolaisen ja Katri Valan päiväkirjoja ja kirjeitä romaaniaan Valon juhla varten, mutta sijoitti tapahtumat aikaan, jolta ei löytynyt merkintöjä. Salmenkivi kirjoitti novellinsa Uraanilamppu valmiiksi ja vasta silloin huomasi, että oli tiedostamattaan käyttänyt lähteenä Juhani Ahon novellia Siihen aikaan, kun isä lampun osti. Silloin Salmenkivi muokkasi novellinsa ja kirjoitti sen tietoisesti Ahon tekstin päälle.

Ohi kulkiessa pysähdyin kuuntelemaan, kun tuoretta esikoiskirjailijaa Anna Malista haastateltiin. Hän neuvoi oman kirjan kirjoittamisesta ja julkaisemisesta haaveilevia kirjoittamaan kaikessa rauhassa ja sinnikkäästi ja uskomaan unelmansa toteutumiseen. Esikoisromaani Hämärikkö on fantasia, jossa kalevalaisen Tytin tarina saa jatkoa. Toisaalla Juha Hurme kertoi niin kiinnostavasti kääntämästään Sally Salmisen romaanista Katriina, että sekin meni lukulistalle.

Kiitos messuista ja kiitos, Minna, messulipuista!