maanantai 8. heinäkuuta 2013

Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi

Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi oli hauska kuunneltava, etten sanoisi hulvattoman hauska. Allan Karlsson asuu Ruotsissa Malmgårdin vanhainkodissa ja hän täyttää sata vuotta. Hän ei voi kuitenkaan sietää ajatusta, että häntä tullaan töllistelemään, hänelle ehkä lauletaan ja hänen pitää jopa syödä kakkua, joten hänen täytyy keksiä jotain, ja se jotain on, että hän kiipeää huoneensa ikkunasta ulos ja kävelee tohveleissaan kipein polvin keskustaan linja-autoasemalle.



Allan Karlsson istuu ja odottaa mitä tahansa lähtevää bussia. Hänen luokseen kävelee nuori mies, joka pyytää Allania vahtimaan laukkua, kun hän käy tarpeillaan. Kuinka ollakaan, ensimmäinen linja-auto tulee sillä aikaa, eikä Allanin auta muu kuin astua autoon, ja kun häntä on kerran pyydetty vahtimaan laukkua, hän ottaa vahdittavan mukaansa.

Siitä alkaa seikkailu, jossa Allan kohtaa pikkurikollisen nimeltä Julius ja yhdessä he saavan matkalaukun auki ja hölmistyvät, kun se on täynnä rahaa. Miljoonia kruunuja rahaa, joiden hukkaaminen saa tarpeilleen lähteneen nuoren miehen raivoihinsa. Hän nimittäin osoittautuu rikollisjengin "Never again" jäseneksi.  Hän jäljittää Allanin ja Juliuksen, ja hänelle käy kovin huonosti. Pian poliisi etsii kadonnutta satavuotiasta sekä rikollisjengi jäsentään ja kadonneeksi ilmoitettua satavuotiasta, joten yllättäviä käänteitä ei kirjasta puutu. 

Kirja tapahtuu kahdessa aikatasossa. Toinen on vuosi 2005, jolloin Allan Karlsson täyttää 100 vuotta. Toinen taso sisältää Allanin elämänhistoriaa lapsuudesta alkaen. Hänestä tuli räjähdysaine-ekspertti Ruotsissa, ja elämänsä varrella hän pelasti kenraali Francon hengen Espanjan sisällissodassa, tarjoili kahvia tilaisuudessa, missä Oppenheimer pohti ratkaisua atomipommin rakentamisongelmaan ja missä Allan sattui lausahtamaan jotain ratkaisevaa, puhumattakaan kohtaamisista Stalinin, Churchillin ja yhden jos toisenkin mahtimiehen kanssa. 

Täytyy todeta, että ainakaan äänikirjana kuunnellen nämä historialliset osuudet eivät sytyttäneet samalla tavalla kuin Allanin ja kumppaneiden pakomatka nyky-Ruotsissa. vaikka joukossa oli mainioita Allanin lohkaisuja ja pinteestä selviämisiä. Mielestäni kirja olisi ollut parempi, jos siinä olisi keskitytty niihin viikkoihin, mitkä seurasivat Allanin karkaamista. En tiedä, olisivatko historialliset tapahtumat ja keskustelut maailman johtajien kanssa olleet vetämämpiä, jos olisin lukenut kirjan kuuntelemisen sijasta.

Allan Karlsson ottaa elämän sellaisena kuin se hänelle tulee, ja on näppärä keksimään ratkaisuja tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kirjaa kuunnellessa tuli monta kertaa mieleen Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja, mutta siinä missä mielensäpahoittajalle juuri mikään ei ole hyvin, 100-vuotias Allan Karlsson on peruspositiivinen ja selviää mielikuvituksensa turvin hermostumatta mahdottomalta näyttävistä tilanteista mitä hupaisimmilla konsteilla. Kirjailija sanoo yhdeksi esikuvakseen Arto Paasilinnan, mutta kun en ole lukenut häneltä mitään, en osaa verrata. Monta kertaa kuitenkin nauroin ääneen autossa tätä kuunnellessani. Näyttelijä Kari Ketonen lukee mainiosti ja teokseen sopivasti. Raija Rintamäen suomennos on sekin oikein osuva. 

Kirjasta ovat aikaisemmin kirjoittaneet ainakin Kirjavinkit, Kirsin kirjanurkka, Booking it some more ja Kirjasähkökäyrä.

ÄÄNIKIRJAN lainasin naapurikaupungin kirjastosta.


Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi, äänikirja
Kustantaja: WSOY 2012 (paperiversio 2011)
Alkuperäinen: Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann, 2009.
Käännös: Raija Rintamäki
Kertoja: Kari Ketonen, 11 CD levyä, 13t 15min.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!