Kimppalukumaraton II: Täyttä vauhtia

Yöllä kellon kierähtäessä keskiviikon puolelle klo 00.00

Starttaan kimppalukumaratonille puolilta öin - tätä kirjoittaessani se on ihan kohta. Nyt yöllä luen yöpukuisillani ja hampaat harjattuina olohuoneen nojatuolissa sen verran kuin jaksan ja sitten nukun aamuun asti. Vähän on jo painon tunnetta silmäluomissä, joten saattaapa käydä niin, että yömatka jää lyhyeksi.

Aloitan viihteellisesti, ensimmäinen kirjavalintani on Enni Mustosen sukutarinan toinen osa, Ruiskukkaseppele. Päivitän yön lukusaldon heti aamulla herättyäni.

**********
Aamulla herättyä klo 8.45

Yöllä luin klo 2.30 asti, mutta tunnustaa täytyy, että siinä välissä luin jonkin aikaa Unten maitten kirjoja! Sivuja kertyi 69. Nyt on lukuvire mainio. Mukillinen kahvia ja kulhollinen mysliä ja jugurttia vieressä ja niiden siivittämänä uppoudun uudelleen 1920-luvun loppupuolen nuorten naisten maailmaan Ruiskukkaseppeleessä.

^^^^^^^^^^
Tauolta klo 14.45

Ruiskukkaseppele päättyi häihin ja johonkin muuhun. Välillä oli niin surullista, että tirautin muutaman kyyneleen. Hyvin on siis lukumaraton alkanut, ensimmäinen kirja ja 272 sivua takana. Itselleni ominaista hitaansorttista lukuvauhtia.

Nyt ruokatauko, kalaa ja vihanneksia. Ja lisää kahvia. Nautin niistä ja kitalaenpuhdistusnovellina Tuomas Kyrön Kaksijakoinen Raimo Taskunovelleista. Sitten vuorossa saksalaisen Jenny Erpenbeckin esikoinen.

++++++++
Seuraavan tauon paikka klo 17.50

Kyrön novelli lihavasta miehestä, joka ei mahdu yhteen taloon ja jonka kuollessa pitää varata kahdeksan hautapaikaa, oli täysin absurdi. Ehkä se oli humoristinen, mutta ei kyllä oikein purrut minuun. Odotin varmaan jotain Mielensäpahoittajan kaltaista naurupilleriä, mihin Kaksijakoinen Raimo ei ollenkaan yltänyt. Ei ehkä ollut tarkoituskaan. Sopi kuitenkin hyvin välipalaksi ja edellisen romaanin tunnelmista irrottajaksi. 9 sivua maratonille.

Erpenbeckin Vanhan lapsen tarina kertoo tytöstä, joka tuodaan lastenkotiin. Erikoinen kirja, jota pitää sulatella. En varauksettomasti tykästynyt, mutta palaan siihen ihan omassa bloggauksessa. Niinkuin palaan Mustosen romaaniinkin. Tarinasta tuli 115 sivua.

Vielä on ihan kohtuullinen lukuvire, silmät vain väsyvät. Luen toisen kitalaenpuhdistusnovellin Taskunovelleista ja seuraavaksi Pikku prinssin. Kävisikö sitten ulkona pienellä happihyppelyllä?

<><><><><>
Ennen viimeistä spurttia klo 21.30

Taskunovelleista luin Sirpa Kähkösen Sorbettisydämen. Lomamatka, Italia, flip flop -sandaalit kuumalla hiekalla, sydänsuru. Valoa lopussa. Pidempäänkin sitä olisi voinut lukea, mutta näinkin riitti puhdistamaan kitalaen. 8 sivua.

Antoine de Saint Exupéryn The Little Prince oli aivan yhtä ihana kuin ennenkin. Tällä kertaa luin sen englanniksi, koska se löytyy omasta hyllystä. Niin kauniisti ja syvästi ystävyydestä, kaipauksesta, surusta, kuolemasta. Sen päälle piti päästä ulos kävelemään ja sulattelemaan, vaikka kirja onkin monista lukukerroista tuttu. 113 sivua.

Nyt vielä viimeinen spurtti ennen maratonin päättymistä puolen yön aikaan. Lapsuudessa luin innolla Anni Polvan Tiina-kirjoja, ja nyt lainasin kirjaston varaston puolelta sarjan ensimmäisen, Tiinan.

###########
Maalissa klo 00.00

Tiinaa en saanut ihan loppuun, mutta 104 sivua luin sitä.

Maraton saatettu loppuun, lukeminen maistui eikä tuntunut liian raskaalta, vaikka nyt päässä humisee. Nyt ei kyllä yhtään enempää tänä yönä!

Palaan pohtimaan koko maratonia torstai-iltana tai perjantaina. Ai niin, kokonaismääräksi tuli 4 kirjaa (viimeisestä jäi 31 sivua lukematta) ja 2 novellia, sivuja yhteensä 621. 

@@@@@@@@@

Lukuintoa kaikille, jotka vielä jatkavat maratoniaan tänä yönä ja torstain puolella!