Unto Hakkarainen on kotkalainen eläköitynyt rikoskomisario. Vaimo on vielä työelämässä, ja eläkepäivien vapauden ensi-innon mentyä mies alkaa turhautua ja masentua toimettomuuteensa. Hänen kaverinsa, entinen laivan konemestari Asseri Valo, yrittää piristää häntä, ja yhdessä tuumin he hankkivat elämäänsä kaksi uutta kiinnostuksen kohdetta. Valon ehdotuksesta Hakkarainen ostaa komean puuveneen, ja Hakkaraisen ehdotuksesta kaverukset perustavat yksityisetsivätoimiston Kaakonkulman etsivät.
Heti kohta uudet etsivät saavat toimeksiantoja. Nuori venäläissyntyinen haminalainen nainen katoaa jäljettömiin sen jälkeen, kun hän on lähtenyt kotimatkalle Helsingistä, missä on viettänyt muutaman päivän loman ystävättärensä luona. Samoihin aikoihin haminalainen lukioilaistyttö Marja häipyy kesätyöpaikastaan hotellissa, eikä hänestä näy jälkeäkään.
Etsivien lisäksi tyttöjen katoaminen kiinnostaa pian poliisejakin, ja etsinnöissä liikutaan autolla ja veneellä Haminan ja Kotkan maisemissa. Välillä pistäydytään Helsingissä, ja lukija pääsee Berliiniin asti.
Lukija tietää enemmän kuin Kaakonkulman etsivät, jotka eivät osaa aavistaa, mihin kaikkeen nuorten naisten katoamiset liittyvät. Maailma ei näyttäydy kovin kauniina tytöille, jotka ovat lähteneet etsimään onneaan ja vapautta ja luottaneet vääriin ihmisiin.
Kirja loppuu yllättäen, kuin kesken. Jääkö kadonneitten kohtalo lukijan pääteltäväksi? Vai selviääkö vielä, mitä tytöille tapahtui, jossain Kaakon etsivien jatko-osassa? Kuoleman portti on nopealukuinen, ja hotkaisin sen junamatkalla välipalana. Dialogi on paikoin humoristista, mutta juoneen olisi voinut panostaa enemmän, sen verran jäi solmimattomia langanpätkiä roikkumaan. Henkilökuvaus jäi varsin ohueksi. Teemaltaan (ihmiskauppa) kirja on ajankohtainen, ehkä nyt kuusi vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen vielä ajankohtaisempi kuin kirjan kirjoittamisen aikaan.
KIRJAN löysin kirjastosta etsiessäni Kymenlaaksoon sijoittuvaa luettavaa.
Oi maamme Suomi! -haaste: Kymenlaakso (Kotka/Hamina).
Heleena Lönnroth: Kuoleman portti, 194 s.
Kustantaja: Mäkelä 2007
Kirja juoni on todella ontuva ja keinotekoinen.
VastaaPoistaSiis kirjan juoni on todella ontuva ja "uskomaton"
VastaaPoistaNiinpä. Siitä ontuvuudesta kaiketi johtuu, että tuli tunne siitä, että tämän täytyy jatkua seuraavassa kirjassa, ei voi olla, että koko juoni on tässä. En tiedä, jatkuuko. Ja onhan se aika uskomatonta ja keinotekoista, että tällainen verkosto näillä kotoisilla rannoilla ja naiset lähtee mukaan melkein ajatuksetta...
VastaaPoista