Tammikuun Kirja vieköön! -illassa

Olen harvinainen vieras kirjallisuustapahtumissa, ei ehkä ole ollut mahdollisuuksiakaan osallistua. Sitä isompi oli iloni, kun voitin Lumiomenan Katjan arvonnasta lipun Baba Lybeckin tämän kevään Kirja vieköön! -kirjallisuusiltoihin. Mainoksessa sanottiin: Tule ja koe kirjallisuus lavalla. Katsomossa istuenkin ilta oli kokemus, joka hehkui mielessä junamatkalla kotiin ja vielä seuraavana aamuna uuteen työpäivään herätessä. Kiitos paljon, Baba ja Katja! 

Heti tuoreeltaan Riitta ja Kirsi kirjoittivat hienot kuvalliset koosteet illasta. Tässä muutama oma huomio ja mieleen jäänyt palanen:

Ihan alkuun sykähdytti iso osallistujamäärä. Tämä oli ensivierailuni Savoy-teatteriin, ja jo sisään tullessa eteistä täytti takkeja narikkaan tuovien ja salin suuntaan liikehtivien ihmisen joukko. Tunnelma teatterisalissa oli lämmin ja tiheä, 750 paikkaa taisivat täyttyä ihan viimeistä istuinta myöten. Näin paljon kirjaihmisiä! 

Ensimmäisenä kirjailijana lavalle tuli Anu Partanen New Yorkista. Hän sanoi Amerikan ykkösarvon olevan vapaus, mutta ettei hän koskaan ole tuntenut itseään siellä niin vapaaksi kuin Pohjoismaissa. Hänen juuri suomeksi ilmestynyt kirjansa Pohjoinen teoria kaikesta : Parempaa elämää etsimässä meni heti lukulistalle, sen verran kiinnostavasti kirjailija jutteli huomioistaan ja ajatuksistaan kahdeksan Yhdysvalloissa asutun vuoden kokemuksella. Nyt kun Yhdysvalloissa valta on vaihtunut, kirja ja sen vertailu amerikkalaisen ja pohjoismaisten yhteiskuntien välillä on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Keskusteluun tuli mukaan Petri Tamminen, ja yhdessä määriteltiin suomalaista. Tammisen mielestä suomalaisilta puuttuu sisua. Mitä?!? Niin, suomalaisia määrittää se, että tappion tai epäonnistumisen osuessa kohdalle suomalaiset selittävät sen johtuvan siitä, ettei heillä ollut tarpeeksi sisua. Muut voisivat syyttää olosuhteita tai muita ihmisiä. Sen verran hauskasti ja osuvasti mies sanaili, että hänenkin uutuuskirjansa Suomen historia meni lukulistalle. Näyttelijä Taisto Oksanen tulkitsi loistavasti katkelmia Tammisen kirjasta. 

(Klikkaa kuva suuremmaksi.)

Kolmanneksi kirjailijaksi keskusteluun liittyi Jörn Donner, jossa historia suorastaan henkilöityi. 50 vuotta sitten Donner kirjoitti Uuden maammekirjan, nyt häneltä on ilmestynyt Suomi Finland. Onko kukaan yltänyt samaan? Terävä ja suorapuheinen mies ei säästänyt sanojaan. Lavalta hän päivitteli kirjansa suomenkielisen laitoksen hinnoittelua, teos kun on niin lyhyt, että sen voi lukea vessassa.

Väliajan jälkeen lavalle astui kaksi vaikuttavaa naista, ja saimme seurata heidän jutteluaan ja muistojaan. Presidentti Tarja Halonen jututti presidentin rouva Tellervo Koivistoa, josta Anne Mattsson on kirjoittanut elämäkerran Tellervo Koivisto - elämäkerta. Sanoin sivuttiin niin rouva Koiviston henkilökohtaisia kuin koko Suomenkin vaiheita, naisen asemaa elämässä ja politiikassa lasten päivähoitoa ja tyylikkyyttä pukeutumisessa. Kun keskustelu päättyi ja valot sammuivat, katsomo puhkesi seisaaltaan suosionosoituksiin, mitä en ole kovin usein Suomessa nähnyt. Juuri huomasin, että huomenna sunnuntaina klo 18.45 Tellervo Koivisto on yhtenä vieraana TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa.

Hieno ilta, jossa kirjallista keskustelua lomittivat rauhallinen musiikki ja näyttelijöiden tulkinnat teoksista. Jo mainitsemani Taisto Oksasen lisäksi tekstejä tulkitsivat Baba Lybeck, Laura Malmivaara ja Pekka Strang.

Ensimmäisen Kirja vieköön! -illan teemana oli Suomi ja Suomen historia. Seuraava ilta on 15.2., ja mukana ovat Kati Outinen, Venla Hiidensalo, Merete Mazzarella, Laura Eklund Nhaga, Mikko Rimminen, Taisto Oksanen ja Koko Hubara. Luvassa on varmasti toinen upea ilta. Kirjaston varaukseen meni jo Hiidensalon uutukainen Sinun tähtesi, historiallinen romaani Albert Edelfeltistä. Jospa ehtisin lukea sen ennen iltaa.