Lukuvuosi 2019 numeroina

Olen vuoden alussa tavannut tarkastella lukemisiani numeroina, vaikken yleensä aseta itselleni lukumääräisiä tavoitteita. Vuosi 2017 oli tässä poikkeus, kun halusin Suomen juhlavuoden kunniaksi lukea 100 kotimaista teosta, ja koko vuonna luin vain yhden ulkomaisen kirjan!

Yleisesti voin todeta, että viime vuoden aikana luin kaikkiaan 86 kirjaa, hieman vähemmän kuin 2018, vaikkei ero ole kovin suuri. Valtaosa lukemistani kirjoista on romaaneja, ja niistä noin 30 % dekkareita ja jännitystä. Viime vuonna luin vähemmän lasten- ja nuortenkirjoja, novelleja ja runoja, ja sarjakuvia kertyi vain yksi, enkä siitä edes blogannut. 

Selkokirjana päiväkirjaromaani. Selkomukautus klassikosta

Uutuutena luin kaksi selkokirjaa, joista toinen oli kirjoitettu selkokirjaksi ja toinen selkomukautettu.

Luen tavallisesti paljon runsaammin kotimaista kirjallisuutta, mutta nyt olivat puntit aika lailla tasan eli suomalaisten kirjailijoiden teoksia oli vain kaksi enemmän kuin muunmaalaisten. Tähän vaikutti osaltaan osallistumiseni Kuukauden kieli -haasteeseen, josta kertyi juuri niitä muilla kielillä alun perin kirjoitettuja kirjoja. Linkin takaa löytyy oma kielten tusinani.

Aikaisemmin en ole laskenut erikseen kirjoittajien sukupuolta, mutta nyt totesin lukeneeni reilut 60% naisten kirjoittamia. Luulen, mutta en ole tarkistanut, että osuus on voinut olla korkeampi muina vuosina, ja osatekijänä voi olla samainen kielihaaste, sillä joiltain kielialueilta löysin helpommin suomeksi käännettyjä mieskirjailijoiden teoksia (albania, unkari, heprea). En tosin etsinyt kirjoja kirjoittajien sukupuolen mukaan enkä tiedä, onko kyse siitä, ettei naiskirjailijoiden kirjoja käännetä suomeksi tietyistä kielistä vai onko heitä ylipäätään vähän joissain maissa.

Luen edelleen paljon enemmän painettuja kirjoja kuin e-kirjoja, vaikka hankin lukulaitteenkin toissa vuonna. Neljännes lukemistani on e- ja äänikirjoja.

Uudempien kirjojen osuus kasvaa vuosi vuodelta. Nyt yli 50 % lukemastani oli julkaistu vuosina 2018-2019 ja noin 70 % 2010-luvulla. Silti vanhempi kirjallisuus 1800-luvulta alkaen kulkee mukana.

Mutta numeroihin. Sulkeissa on vuoden 2018 lukemat.

• luin/kuuntelin 86 (93) kirjaa, kourallisesta en blogannut
• näistä rikos- ja jännityskirjoja 25 (22)
• lasten ja nuorten kirjoja 4 (10)
• sarjakuvia 1 (7)
• tietokirjoja, muistelmia, elämäkertoja 8 (7)
• novellikokoelmia 4 (6), runokirjoja 4 (10)
• englanninkielisiä 2 (0)
• kotimaisia 44 (51) / ulkomaisia 42 (42)
• naisten 53 / miesten 32 / yhdessä 1 kirjoittamia (2018 en laskenut)
• painettuja kirjoja 63 (74) / e-kirjoja 12 (13) / äänikirjoja 11 (6)
• tämän vuoden (2019) uutuuskirjoja 28 (22)
• viime vuonna (2018) julkaistuja 18 (13)
• 2010-2017 julkaistuja 14 (aikaisemmin en laskenut)
• 1900-1940 julkaistuja 5 (4)
• 1800-luvulla julkaistuja 4 (Canth 1889&1892, A.Brontë 1847, Verne 1872) (2+1 satu)
• antiikki 1 (Akhilleus Tatios n. 100-200 jKr.)

Nyt on uusi lukuvuosi alkanut. Olen jälleen mukana Helmet-haasteessa, vaikka viime vuoden Helmet jäi osaltani niukasti vajaaksi. 

Lisäksi innostuin mukaan Ainon Pariisi-Dakar -kirjaralliin, jossa luetaan kirjoja kuudesta eri maasta Ranskasta Senegaliin. Se sopii minulle, sillä minä nyt vain tykkään haasteista, jotka laittavat etsimään kirjoja eri maista, ja afrikkalaista kirjallisuutta tunnen luvattoman vähän. Jokke heitti kiinnostavan Rauhan haasteen, jossa luetaan toiseen maailmansotaan sijoittuvia kirjoja. Ihan pakko siihen on osallistua, kun vielä lähiaikoina on blogiin tulossa jatkosodan kotirintamasta kertova romaani. Ja Klassikkohaaste 10 on vuorossa tämän kuun lopussa.

Muuten pyrin lopettelemaan kesken olevia haasteita. Kirjahyllyn aarteet päättyy huomenna, elämäkertojen, muistelmien ja autofiktion Elämä, kerta kaikkiaan! taas loppukuussa ja naisklassikkojen toinen vuosi naistenpäivänä maaliskuussa.

Antoisaa ja maailmoja avaavaa lukuvuotta meille kaikille!