Tove Jansson: Muumipapan urotyöt

Muumipappa on selvästi sankariainesta: nuoruutensa päivinä hän karkasi hemulin pitämästä löytölasten kodista ja seilasi kavereittensa Hosulin ja Juksun sekä laivanomistaja Fredrikssonin kanssa pitkin meriä. He joutuivat moniin seikkailuihin yhdessä ja kohtasivat kaikenlaista väkeä.

Muumipapan urotyöt on Tove Janssonin neljänneksi kirjoittama muumikirja, mutta tapahtumiltaan se on edeltäjiään varhaisempi, teoksen tapahtuma-aikaan ei Muumipeikko ollut vielä edes syntynyt. Kirjassa Muumipappa muistelee hurjaa nuoruuttaan ja kirjoittaa muistelmia, joissa hän kertoo elämänsä vaiheet Muumipeikolle ja hänen jälkeläisilleen. Välillä hän lukee ääneen pojalleen ja tämän ystäville, mitä hän on kirjoittanut, ja sitten jatkaa kirjoittamistaan.

Seikkailuihin nuoria miehiä vei Fredrikssonin Merenhuiske-laiva, jossa oli talo - mikä ihana laivan nimi! Kirjasta selviää, että Muumipapan kavereista Hosuli on Nipsun ja Juksu Nuuskamuikkusen isä. 

Ensimmäisen sankaritekonsa Muumipappa teki, kun hän urheasti hyppäsi Merenhuiskeesta veteen nähdessään Mörön ajavan jotakuta takaa. Hän pelasti onnettoman vedestä kattilaan, ja huomasi vasta laivan kannella pelastaneensa hemulin. Matkoillaan Muumipappa ja kaverukset joutuivat myrskyyn, ryhtyivät siirtolaisiksi ja perustivat saarelle siirtokunnan sekä pelkäsivät kummitusta, tutustuivat tahmatassuihin ja hattivatteihin. Kaikkein ihanimman ja ikimuistoisimman sankariteon Muumipappa teki, kun hän pelasti ihanan neidon merihädästä:

Voi, se oli toista kuin hemulin tädin pelastaminen! Hiekalla lepäsi muumipeikko, samanlainen kuin minä itse, mutta vielä paljon kauniimpi, pieni naisellinen muumipeikko, jonka  m i n ä  olin pelastanut.

Muumipapan urotyöt oli mukavaa, taattua muumilaatua kuunneltunakin, mutta luulen, että monia herkullisia yksiyiskohtia meni ohitse. Uskon palaavani tarinan pariin uudelleen jonkin ajan kuluttua ja silloin ihan luettuna kirjana.

      Tove Jansson: Muumipapan urotyöt. Äänikirja MP3.

      Kustantaja: WSOY 2004. (Suomenkielinen paperikirja 1963.)

      Alkuperäinen: Muminpappans bravader, 1950. Suom. Laila Järvinen

      Lukija: Ahti Jokinen. 3 t 47 min.
      Kansi ja kuvitus: Tove Jansson.

ÄÄNIKIRJAN lainasin Ellibs-verkkokirjastosta.
HAASTEET: Helmet-lukuhaaste 2017 (21. Sankaritarina), 100 suomalaista kirjaa (no 93), Ajattomia satuja ja tarinoita 2