Minulla on kaksijakoinen suhde elämäkertoihin ja muistelmiin. Ajattelen - ja sen olen blogikommenteissakin kirjoittanut useampaan otteeseen - että pidän elämäkerroista kovasti. Huomaan kuitenkin, että niitä tulee harvoin luetuksi, joten en oikein tiedä, mitä se pitäminen sitten on. Pitämisen tunteeseen varmasti vaikuttaa se, että nuoruudessa ahmin elämäkertoja, ja osa niistä teki suuren vaikutuksen ja antoi aineksia ajatteluuni ja jopa elämänkulkuuni.
Naisen tie -lukuhaasteeseen luin neljä kirjaa, ja jokainen niistä on omanlaisensa ja eri lailla luokiteltavissa:
Raila Kinnusen Nasima on peruselämäkerta, suomalaisen maahanmuuttajanaisen ja kansanedustajan elämäntarina. Oli kiinnostavaa lukea Suomeen perheensä kanssa paenneen hyvästä sopeutumisesta täkäläiseen yhteiskuntaan. Silti aktiivipoliitikkojen elämäkertoja lukiessa ei voi välttyä ajattelemasta, miten paljon kirjan julkaisemisella halutaan vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen seuraavissa vaaleissa...
Reetta Niemensivun Lempi ja rakkaus on sympaattinen sarjakuva kirjoittajan isoäidin elämänvaiheista.
Leena Kaartisen Lastenlääkärin sotapäiväkirja edustaa haasteessa muistelmia, kirjailija kertoo päiväkirjassaan yhdestä työjaksosta sotaisessa Afganistanissa. Silmiä avaavia näkökulmia yhden maailman köyhimmän maan naisten ja lasten elämään.
Eeva Kilven Talvisodan aika on muistelma kirjailijan lapsuudesta, mutta kirjoitustavan vuoksi pidän sitä autofiktiivisenä kaunokirjana, jossa lapsen paikoin selvät, paikoin hatarat muistot kudotaan yhdessä arkistoista löytyvien ajan dokumenttien kanssa yhtenäiseksi kertomukseksi talvisodan ajasta.
Luen parhallaan Maarit Leskelä-Kärjen kirjaa Toisten elämät - Kirjoituksia elämäkerroista. Se on tietokirja elämäkertakirjoittamisesta ja erityisesti niin naisten elämäkerroista kuin naisten kirjoittamista elämäkerroistakin. Se olisi niin hyvin sopinut tämän haasteen aihepiiriin, mutta en halua nyt kiirehtiä kirjan kanssa. Sisältö on painavaa ja siinä riittää pureskeltavaa, joten kirjan postaus odottakoon aikaa parempaa. Haluan sen kuitenkin mainita tässä yhteydessä toisenlaisena lukuvinkkinä elämäkertojen maailmaan.
Kiitos, Marika, antoisasta haasteesta! Odottelen kiinnostuneena koostetta (linkitän tänne), josta löytynee kiehtovia lukuvinkkejä.
Kiitokset sinulle, että olit mukana haasteessa! Olet löytänyt mukavan monipuolisen, kotimaisen kattauksen tähän haasteeseen. Minulla ei ole koskaan ollut "elämäkertavaihetta" sillä lailla, että niitä olisi tullut aivan ahmittua. Lukeminen on ollut aina satunnaista, mutta kenties olen blogiaikana löytänyt eläkerrat ja muistelmat jollain tapaa uudelleen. Niitä sentään tulee nyt luettua edes muutama vuodessa, ilmen että on vuosien taukoa kirjojen välillä. :)
VastaaPoistaUnohtui mainita, että teen kyllä haasteesta koosteen! Kivasti on erilaisia lukuvinkkejä tullut.
PoistaSattumoisin kertyi haasteeseen aika lailla otteeltaan erilaisia kirjoja, mikä sai itsenikin havahtumaan siihen, että genre sisältää monenlaista luettavaa. Nämä haasteet aina muistuttavat sellaisestakin luettavasta, joka on jäänyt sivuraiteelle tai peräti unohduksiin.
Poista